Salaattiin kääritty falafel.

Olen aivan innoissani Green Kitchen Stories -blogista. David ja Luise kokkaavat lähinnä vegaanista, sokeritonta ja gluteiinitonta ruokaa, joka näyttää aivan mahtavalta. Vai mitä sanotte tästä hippikakusta? Tai näistä "kakkutikkareista"? Ostin jopa heidän iPad aplikaationsa. Ja vaikka tämä saattaakiin kuulostaa ylikehumiselta, niin heidän tekstinsä ovat ihan lämpimiä ja lähestyttäviä. Olen fani!

Himoitsen päästä kokeilemaan suurinta osaa resepteistä. Viime viikolla tein vihreitä falafelpyöryköitä, jotka uppopaistamisen sijaan paistettiin pannulla. Vaihdoin ohjeessa olleet pistaasipähkinät muihin pähkinöihin, joten minun falafelini eivät olleet aivan niin vihreitä. Sen sijaan ne olivat raikkaita ja ihanan minttuisia. Pyörykät käärittiin kaalinlehtiin ja seuraksi tein jogurttikastiketta ja tomaattisalsaa. Ilman jogurttia ruoka on vegaaninen.

Vihreät falafelpyörykät

8 oksaa minttua
8 oksaa persiljaa
200 g pistaasipähkinöitä (tai muita pähkinöitä)
500 ml kypsiä kikherneitä
2 valkosipulinkynttä
1/2 sipuli
3 rkl oliiviöljyä
1 tl juustokuminaa
1 rkl tattarijauhoja (tai muita jauhoja)
1 tl leivinjauhetta

Sekoita ensin yrtit tahnaksi sauvasekoittimella tai monitoimikoneella. Lisää pähkinät ja jatka jauhamista kunnes ainekset ovat kunnolla sekoittuneet. Minun sauvasekoittimessani ei ollut ihan riittävästä tehoja, joten taikina jäi aika irtonaiseksi.

Lisää kikherneet ja muut ainekset ja jatka sekoittamista. Älä jauha seosta täysin hienoksi, vaan jätä se hivenen rouheaksi.

Pyörittele massasta pieniä palloja. Kypsennä pyöryköitä 200-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Käännä pyöryköitä muutaman kerran, jotta ne ruskistuvat tasaisesti joka puolelta.

Herkuttele!

Makeaa makkaraa ja tomaattia.

Ihanaa kun kaupoista ja toreilta löytää taas suomalaisia, makeita tomaatteja. Viime viikolla vietettiin tomaattiviikkoa ja sen kunniaksi tomaatteja tuntui olevan tarjolla tavallista enemmän. Ja vaikka minkälaisia: kirsikkatomaatteja, tummia kumatotomaatteja, isoja keltaisia pihvitomaatteja, luumutomaatteja ja monia muita.

Jamie Oliverin kirjasta löytyi ihana kirsikkatomaatti-makkarapaistoksen resepti, missä nimensä mukaisesti yhdistettiin kirsikkatomaatit ja makkarat. Innostuin viime kesänä raakamakkaroista ja sama into jatkuu edelleen. Ruoka oli superhelppo tehdä ja valmistui kätevästi yhdessä uunivuoassa.

Makea kirsikkatomaatti-makkarapaistos

1 kg kypsiä kirsikkatomaatteja
tuoretta timjamia ja rosmariinia
laakerinlehti
1 rkl kuivattua oreganoa
3 valkosipulinkynttä
6 raakamakkaraa
oliiviöljyä
balsamietikkaa
suolaa
mustapippuria

Kuumenna uuni 190 asteeseen. Valitse uunivuoka, johon tomaatit mahtuvat yhdeksi vaikkakin tiiviiksi kerrokseksi. Pane tomaatit, yrtit ja pilkottu valkosipuli vuokaan. Valuta pinnalle runsaasti oliiviöljyä ja balsamietikkaa. Ja mausta suolalla ja pippurilla. Kääntele seosta ja jätä makkarat päällimmäiseksi. Laita vuoka uuniin puoleksi tunniksi. Käännä makkarat ja jatka kypsentämistä vielä toiset puoli tuntia.

Ota vuoka uunista. Jos haluat liemestä paksumpaa, nosta makkarat syrjään ja keitä lientä liedellä vuoassa.

Raparperia ilman sokeria.

Olen lääkärin ohjeistuksesta välttänyt sokeria nyt noin kuukauden ajan. Minulle, joka rakastan jäätelöä, pidän suklaasta, leivon mielelläni ja haluan päättää hyvän aterian jälkiruokaan, se on ollut välillä vähän tylsää. Ja kauppoihin ilmestynyt kuningas raparperi meinasi jo katkaista kamelin selän. Voiko raparperia valmistaa ilman sokeria?

Onneksi löysin ihastuttavan Green Kitchen Stories -blogin ja raparperi-omenakompotin. Hedelmien syöntiäkin olen pyrkinyt vähän vähentämään, mutta ilman omenaa tämä olisi varmasti ollut liian hapanta. Normaalioloissa olisin laittanut ohjeen mukaiset kaksi. Vaniljainen, vähän hapan raparperi toi onneksi juuri oikean alkukesän maun jogurttiin, vaikka ei sokeria sisältänytkään.



Raparperi-omenakompotti

2-4 raparperinvartta
2 omenaa
1/2 tl vaniljaa

Kuori ja viipaloi raparperit. Kuutioi omenat. Laita kaikki ainekset pieneen kattilaan ja kuumenna hitaasti kiehuvaksi. Pienennä lämpöä ja anna kypsyä 7-10 minuuttia. Älä kypsennä raparperia liikaa, jotta se ei hajoa. 

Kevät lautasella.

Perjantai-iltana ulkona tuuli. Todellakin tuuli. Kaikkialla vihersi ja versoi, mutta oli kylmä. Aurinko paistoi vähän oikukkaasti, mutta paistoi kuitenkin. Perjantai-iltana lautasella oli kevät. Vihreää parsaa ja uusia porkkanoita, sitruunahollandaisea ja paistettuja ahvenfileitä. Lasissa kimmelsi rasnkalainen Petit Bourgeois sauvignon blanc. Kun ulkona on liian kylmä, voi keväästä onneksi nauttia sisäisesti.

Sitruunahollandaise

5 kananmunankeltuaista
1 dl vasta puristettua sitruunamehua
1/2 dl vettä
1 tl suolaa
1 tl valkopippuria
200 g voisulaa

Sekoita kaikki muut aineet paitsi voisula kulhossa. Kuumenna kattilassa vettä ja laita kulho kattilan päälle niin, että pohja ei kosketa veteen. Anna veden höyrytä keskilämmöllä. Kypsennä kastike vesihauteessa koko ajan sekoittaen. Seos on kypsää kun se on emulsiomaista. Lisää lämmin voisula ja tarkista maku.

Terassikausi avattu.

Minä en tiennyt, että ravintola Olon sisäpihalta löytyy terassi. Nyt onneksi tiedän, sillä

- Sisäpihalla olevalla terassilla ei tuule
- Terassilla on kiva purjehenkinen katos, joten siellä ei kastu.
- Pöytiintarjoilu
- Juomien mukana sai fenkolilla maustettuja pop corneja.
- Loistava palvelu.

Savustettu karitsan viulu.

Äitienpäivä meren ulottumattomissa osoittautui hyväksi ideaksi. Lohjalla paistoi aurinko, oli tuuletonta ja lämmintä. Kahvit tarkeni juoda ulkona aivan mainiosti. Ja lisäksi sai nauttia hyvästä seurasta ja ruoasta. Ja näimme myös yhden äidin.

Käytimme myös savustusmahdollisuuden hyväksemme ja otimme mukaan luomukaritsan viulun eli jalan. Kypsensimme rosmariinilla, suolalla ja valkosipulilla maustettua karitsaa kotona uunissa reilussa 100-asteessa pari tuntia. Lohjalla laitoimme karitsan savustuspönttöön ja jatkoimme kypsennystä toiset pari tuntia. Lihasta tuli mureaa, herkullista ja juuri sopivasti savunmakuista.

Illalla kokosimme herkkulautasen karitsasta, salaatista, tsatsikista, oliiveista ja marinoidusta munakoisosta. Viikon aikana karitsa on taipunut myös munakkaaseen ja salaattiin.

Raakamaitoa pöydässä.

Olen viime aikona törmännyt raakamaitoon useammassakin paikassa esimerkiksi Kemikaalicocktailissa. Yhtenä syynä on hetki sitten julkaistu kirja Vallankumouksellinen maito, joka pureutuu maitoon ja sen vaikutuksiin. Keskustelun perusteella moni normimaidosta oireita saava pystyy aivan hyvin käyttämään raakamaitoa. Syytä tälle ei varsinaisesti tiedetä, mutta mahdollisesti kysymys on raakamaidon sisältämistä bakteereista, jotka normimaidosta pastöroinnin myötä tuhoutuvat. Mielenkiintoista! Käsittääkseni raakamaidossa on hyvien bakteerien lisäksi kuitenkin myös pahiksia, jotka esim. kylmäketjun katkettua lisääntyvät melko helposti. Tämän vuoksi säilyvyysaika on normimaitoa lyhyempi.

Itse pystyn käyttämään maitotuotteita ihan hyvin, enkä saa niistä tietääkseni mitään oireita. Maitoa juon melko harvoin, mutta kahviin laitan luomumaitoa ja ruoanvalmistuksessa käytän erilaisia maitotuotteita kuten kermaa ja smetanaa. Ostin ihan mielenkiinnosta Maatilatorilta Saloniemen juustolan raakamaitoa, joka on Suomen alkuperäiskarjaan kuuluvan lehmän maitoa. Tähän mennessä olen käyttänyt maitoa lähinnä kahvissa ja hyvältä maistuu. Koska olen tällainen rasvattomalla maidolla kasvanut kaupunkilaistyttö, niin en ole uskaltanut maistaa maitoa sellaisenaan. Huomiseksi pitää kehitellä joku sopiva maitoa sisältävä resepti, sillä koko litraa en onnistu lotraamaan kahviin säilyvyysajan puitteissa.

Tietääkö joku muuten, että saako jostakin pastöroimatonta jogurttia? Vai onko sellaista edes mahdollista tehdä?

Cobb -salaatti ja vihreä hulluus.

Viime viikkoina olen syönyt todella paljon salaatteja. Yleensä aina lounaaksi ja aika usein myös illalliseksi. Tuntuu, että maaliskuussa auringon myötä ilmestynyt vihreän himo ei ole helpottanut mihinkään. Ehkä kehoni yrittä kertoa minulle jotakin. Huolissani aion kuitenkin olla vasta siinä vaiheessa, kun kasvoni alkavat vihertää. Siihen asti syödään salaatteja niin paljon kuin mieli tekee.

Ja minun salaateissani vihreä on vain yksi osa ja ne sisältävät paljon muutakin. Cobb -salaattiin, eli tuttavallisemmin broileri-pekonisalaattiin, törmäsin tällä nimellä tammikuun Glorian ruoassa&viinissä ja ensimmäisen kerran söin sitä helmikuussa Oulussa.

Nyt salaatti on päässyt pari kertaa kotikeittiöönkin. Rakastan sen runsautta. Paistettua pekonia ja broileria, keitettyjä kananmunia, avokadoa, uunissa kuivattuja tomaatteja, sinihomejuustoa ja paljon vihreää. Kaiken kruunaa punaviinietikasta, dijonista ja oliiviöljystä sekoitettu kastike.

Tämä salaatti on myön saanut minut innostumaan uunissa paahdetuista tomaateista. Kiireisenä päivänä halkaistuja kirsikkatomaatteja paahdetaan 200-asteessa reilu 20 minuuttia. Pidemmän kaavan mukaan kokonaiset kirsikkatomaatit saavat muhia alle 100-asteessa 4 tuntia. Ja kaikki siltä väliltä on mahdollista!

Aamiaiseksi parsasotilaita.

Suvin ja Jamie Oliverin innoittamana teimme sunnuntaina aamiaiseksi parsasotilaita. Eli pekoniin käärittyjä vihreitä parsoja, jotka dipattiin löysäksi keitettyyn kananmunaan. Herkkua!

Pekoniin käärittyjä parsoja kypsennetään 220 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Grillivastukset auttavat ruskistumista. Kannanmunien keittämisessä kannattaa olla tarkkana, jotta ne eivät mene liian kypsäksi. Keltuaisen on oltava valuvaa dippauksen onnistumiseksi.

Broileri-pastasalaatilla maaliin.

Huomenna se on taas edessä. Nimittäin reilut 21 kilometriä Helsinki City Runilla. Aina sitä vähän edellisenä iltana jännittää. Onneksi jännitystä pystyy hallitsemaan noudattamalla vanhoja, hyväksi havaittuja perinteitä. Tänään, kuten muinakin vuosina, siis syötiin broileri-pastasalaattia. Tänä vuonna joukkoon laitettiin kevyesti paistettuja kesäkurpitsakuutioita ja sinihomejuustoa. Salaatti muuntuu kivasti vuodesta toiseen.

Huomenna kiristetään lenkkarit ja pistetään tossua toisen eteen. Kunpa vaan ei sataisi vettä!

Juhlatutkijan vitello tonnato -salaatti.

Gloriassa ilmestyy juttusarja, jossa ruokaihmiset kertovat 10 parasta reseptiään. Se on yksi lemppari ruokajutuistani, sillä mielestäni on mukava lukea ihmisten ajatuksia ruoasta. Yleensä itsekin aina näkee jotakin uudella tavalla. Mielenkiintoisimmat jutut leikkaan talteen ja luen niitä inspiraatiota tai reseptiä kaivatessani.

Viime viikonloppuna teimme juhlatutkija (mikä ihanan kuuloinen ammatti!) Johanna Catanin ohjeen pohjalta salaattia vitello tonnaton tapaan. Salaatti yhdistää vitello tonnaton tapaan lihan ja tonnikalakastikkeen ja muodostuu kokonaiseksi ateriaksi kasvisten avulla. Teimme ohjeeseen muutamia muutoksia aikataulun ja kaapin sisältöjen vuoksi. Alla ohje, kuten me sen teimme. Olen tällä hetkellä aivan hullaantunut uunissa kypsennettyihin/kuivattuihin tomaatteihin, joten onneksi niitä sai laittaa tähänkin salaattiin.

Salaatti vitello tonnaton tapaan

600 g naudan ulkofileetä (tai vasikkaa)
250 g terttutomaatteja
erilaisia salaatteja
2 dl siitakesieniä
1 pkt halloumia
1 porkkana
1 punasipuli

Kastike
noin 6 sardellifileetä purkista
1 tlk tonnikalaa
1 munankeltuainen
2 rkl karkeaa dijon-sinappia
reilu 1/2 dl rypsiöljyä
2 rkl sitruunamehua
2 valkosipulinkynttä
1/2 dl kermaviiliä
suolaa
mustapippuria

Laita tomaatit uunivuokaan. Mausta suolalla ja pippurilla ja ripottele päälle vähän öljyä. Kypsennä 85-asteisessa uunissa 4 tuntia. Jos aika ei riitä, niin nosta lämpötilaa. Tomaattien on tarkoitus kuivahtaa. Ja niitä kannattaa tehdä kerralla isompi määrä.

Ruskista filee pannulla. Kypsennä uunissa, kunnes sisälämpötila on noin 55 astetta ja anna vetäytyä folioon käärittynä.

Ruskista sienet ja halloumi. Pese ja revi salaatit ja suikaloi porkkana ja sipuli. Sekoita kaikki ainekset kulhossa.

Valmista kastike. Hienonna sardellit ja tonnikala haarukalla. Lisää joukkoon keltuainen, sinappi ja mausteet. Sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää öljy ohuena nauhana koko ajan vispaten, jotta kastike ei juoksetu. Sekoita lopussa joukkoon kermaviili.

Lisää tomaatit ja lihat salaatin joukkoon ja kaada runsaasti kastiketta päälle. Lehden suosituksen mukaisesti nautimme salaatin seurana italiailaista punaviiniä Fiulot Barbera d´Asti.