keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Mausteisten manteleiden muodonmuutos.


Mausteiset mantelit, miten ne voivatkin olla niin hyviä. En ymmärrä, miksi teen niitä niin harvoin. Sitten kun satsi valmistuu, käsi käy purkilla vähän väliä.

Yhtenä päivänä suorastaan himoitsin näitä manteleita, mutta ajattelin niiden olevan pelkästään vähän köyhä lounas. Niinpä rakensin manteleiden ympärille talvisen salaatin. Otin pari satsumaa, leikkasin kuoret pois ja viipaloin ne lautaselle. Vuolin päälle parmesaanilastuja ja valutin oliiviöljyä. Sitten vain keko manteleita päälle ja salaatti oli valmis.

Tai voiko tuota nyt salaatiksi sanoa. Joka tapauksessa manteleista muodostui aivan kelpo lounas, eikä niiden syöminen enää tuntunut napostelulta. Lounastaminenhan on aivan eri juttu kuin naposteleminen.

Suosittelen siis laittamaan mausteiset mantelit uuniin ja kehittelemään niiden ympärille aterian. Toimisivat loistavasti esimerkiksi sosekeitonkin päällä.



torstai 21. tammikuuta 2016

Kikhernesalaattia lounasaikaan.


Minulla taitaa olla uusi lounassuosikki. Kira Åkerström-Kekkosen keväällä ilmestyneestä Max. 30 min kirjasta. Salaatti muistuttaa minua hieman Jussin äidin tekemästä broileri-pastasalaatista, paitsi ettei siinä ole broileria eikä pastaa. Mielleyhtymä tulee omenasta, varsiselleristä ja kastikkeen mausteena olevasta currymausteesta. Currymauste on muuten unohtunut täysin. Lapsuudessani uunibroileri ja riisi maustettiin aina sillä.

Salaatin pääraaka-aineena on kikherneet, jotka murskataan kevyesti. Ja juuri tässä kikherneiden murskaamisessa piilee mielestäni salaatin juju. Kikherneet imevät kastiketta eivätkä jää orpoina palloina pyöriskelemään lautaselle vaan muodostavat muiden ainesten kanssa tahnamaisen kokonaisuuden.

Maun lisäksi salaatin hyviin puoliin kuuluu, että sen voi valmistaa etukäteen ja se säilyy jääkaapissa muutaman päivän. Kira ehdottaa salaatin tarjoamista avokado-ruisleipien kanssa. Ja avokado-ruisleivät ovat yksi asia, jolle minä en sano ikinä ei.

Kikhernesalaatti

1 tlk kikherneitä
1 varsisellerin varsi
1 dl tiiviisti paineltua korianteria (jääkaapin sisällöstä johtuen korvasin persiljalla)
1/2 punasipuli
1 hapan omena
4 rkl turkkilaista jogurttia
1 1/2 tl currymaustetta
2 tl raastettua sitruunankuorta
1 rkl sitruunanmehua
suolaa
mustapippuria
hunajaa
2 keitettyä kananmunaa
kirsikkatomaatteja
salaattia

Huuhtele ja valuta kikherneet. Murskaa ne kevyesti haarukalla, kikherneet saavat jäädä erikokoisiksi. Raasta omena (mielestäni kuoritusta omenasta tulee helpommin raastetta) ja pilko varsiselleri sekä sipuli pieneksi ja hienonna korianteri. Sekoita ainekset keskenään kulhossa.

Lisää joukkoon jogurtti, currymauste, sitruunankuori ja mehu. Sekoita ja mausta suolalla, mustapippurilla ja hunajalla.

Tarjoa tahna salaatin, kirsikkatomaattien ja keitetyjen kananmunien kanssa. Ja avokadoleipien!

perjantai 8. tammikuuta 2016

Myslipurkki keittiössä.


Meillä on (lähes) aina itsetehtyä mysliä keittiön tasolla. Hyvän maun lisäksi purkista tulee lämpöinen tunnelma. Aika usein se on myös ystäville annettava vakiovieminen. Mysliaikojen alussa tein sitä Kemikaalicocktailin ohjeella, mutta nykyään siitä ollaan jo aika kaukana.

Myslini elää vuodenaikojen ja innostusten mukaan. Nappaan ideoita kirjoista, lehdistä ja blogeista ja muistaessani sovellan niitä mysliä tehdessäni. Tällä hetkellä olen innostunut seuraavista jutuista.

* Omenasosetta myslin joukkoon ennen paahtamista. Antaa makeutta ja tekee myslistä granolamaisemman. Tai ehkä jopa granolan, en ole ihan varma näiden kahden erosta.

* Tattaria, kokonaisena! Paahtuu uunissa hauskasti suussa hajoavaksi.

* Amarantti, joka on ensin poksautettu popcornin lailla kuumassa kattilassa. Raivostuttava tehdä ja osa palaa aina, mutta onnistuneet yksilöt ovat söpöjä pieniä valkoisia palloja.

Bubbling under: kvinoa kokonaisena, pähkinävoit ja inkivääri.

Tulevaisuudessa olen ajatellut testata ainakin härkäpapurouhetta myslissä. Onko kenelläkään kokemuksia?

Kuvassa olevassa myslissä oli muuten joulun kunniaksi tummaa suklaata rouhittuna. En ole purkin tyhjennyttyäkään aivan varma oliko se hyvä juttu vai ei...