Juu, juu, juustosta löytyy.

On ehkä käynyt selväksi, että kaipasin odotusaikana tiettyjä ruokia todella paljon. Ja juustot olivat ehkä isoin yksittäinen ryhmä. Valuvat, tuoksuvat (haisevat), homeiset, pehmeät juustot.

Niillä on siis herkuteltu viime päivinä ihan huolella. Tältä juustotarjottimelta löytyy kaksi uutta, super herkullista, tuttavuutta. Pistaaseilla maustettu pecorino ja tuo oikealla keskellä oleva valkoinen, joka oli valkohomeinen vuohenjuusto, mutta nimeä ei enää maistamisvaiheessa ollut tallessa. Nämä juustot ostettiin Stockan Herkusta, mutta useammin tulee käytyä Lentävässä Lehmässä Hakaniemen Hallissa. Henkilökunnalta saa aina loistavia suosituksia juustojen suhteen.

Kylässä juustomestarin luona.

Jos juhannus vietetään Mouhijärven lähistöllä, niin olisihan se kurjaa palata kotiin vierailematta Herkkujuustolassa. Onneksi ihana isäntäväkemme oli varannut meille kyläilyn juustolaan ja me pääsimme tapaamaan juustomestari Peter Dörigin sekä maistelemaan juustoja.

Appenzelleristä (wau!) kotoisin oleva Peter muutti Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Hän kertoi meille valloittavasti ja loistavalla suomenkielellä juustolan perustamisesta ja juuston valmistuksesta. Ja hurmasi seurueen naiset ranskalaisittain sorahtavalla ärrällään.

Saimme maistella juustoja ja kurkata tehtaaseen. Ja tietysti myös ostaa tuliaisia kotiin. Ja melko painava kassi siitä tulikin. Ennestään suosikkejani ovat olleet Metsuri ja Vilho, joten niitä tietysti. Uutena tuttavuutena tarjolla oli Villi-Vili, jossa morbiermainen raita on saatu aikaan yrteillä. Toinen uutuus olisi ollut sahtijuusto, mutta se oli ennen juhannusta ostettu parempiin suihin.

Kotona sitten herkuteltiin juustoilla suut muikeina. Juustola näyttää olevan kesäisin auki aina arkipäiväisin. Jos ajelette siellä päin, niin suosittelen vierailua juuston kuvat silmissä kiiluen.

Talvisalaatin tasapaino.

Täydellisen talvisalaatin luomiseen vaaditaan tasapainoilua. Toisin kuin kesäsalaateissa, salaatit ovat kitkeriä ja usein paksulehtisiä, kuten punasikuria ja endiiviä. Kitkeryyttä tasapainottamaan tarvitaan ehdottomasti jotain makeaa, kuten persimonia, päärynää tai granaattiomenan siemeniä. Täyteläisyyttä tuomaan lisätään suolaista juustoa. Omaan suuhuni sopii sinihomejuusto tai vuohenjuusto. Pehmeyttä ja purutuntumaa tuovat pähkinät. Talvisin erityisesti saksan- ja hasselpähkinät. Ja sitten tietysti hyvä vinaigrette sitomaan kaikki maut yhteen. Onnistuessaan tämä on harmoniaa lautasella.

Talvivihannekset - endiviisalaatti ja sinihomejuustokastiketta.

Talvi tuo mukanaan aivan omat vihanneksensa. Kesän mansikat, tomaatit ja isot vihreät salaattipuskat ovat vain muisto. Nyt pyörittelen kaupassa granaattiomenoita, kasaan pöydälle ison keon satsumia ja intoilen ruusukaalista, maa-artisokasta ja muista juureksista. Iloitsen näistä vaihteluista ja vanhojen tuttujen uudelleen tapaamisesta.

Viime talvena ihastuin endiiviin, tuohon kitkerään ja kalpeaan salaattiin. Kuvaus ei välttämättä ole kaikkein herkullisimmasta päästä, mutta oikein yhdistettynä endiivi on hurmaava. Ja mitä on oikein yhdistäminen? Minun mielestäni endiivi tarvitsee rinnalleen jotakin makeaa ja täyteläistä, jotka taittavat liian katkeruuden pois. Samaa pätee kai aika moneen meistä...

Tässä salaatissa makeutta tuovat päärynä ja granaattiomenansiement ja täyteläisyyttä sinihomejuusto, jota on sekä kastikkeessa, että salaatissa. Niiden lisäksi salaatissa on tietysti ohueksi viipaloitua endiiviä ja paahdettuja pähkinöitä. Resepti on Glorian ruoasta & viinistä.

Salaatin sinihomejuustokastike syntyy soseuttamalla 3/4dl vinaigretteä ja 200 g sinihomejuustoa sauvasekoittimella. Tästä ohjeesta vinaigretteä tulee reilummin mutta ei oikeastaan ole yhtään hullumpaa, että jääkaapissa on valmiina purkillinen kastiketta vaikkapa keitettyjen porkkanoiden päälle pirskoteltavaksi.

Perusvinaigrette

1 pieni valkosipulinkynsi
1 1/4 dl oliiviöljyä
0,75 dl rypsiöljyä
1/4 sitruunan mehu
0,5 dl valkoviinietikkaa
1 tl kuivattua rakuunaa
1 rkl sinappia

Murskaa valkosipuli kulhoon. Sekoita loput ainekset joukkoon. Laita vinaigrette jääkaappiin maustumaan, mielellään seuraavaan päivään. Siivilöi valkosipuli ja rakuuna pois ennen käyttöä.

Stadilaista juustoa - Helsingin Meijeriliike.

Kyllä meitä stadilaisia nyt hemmotellaan. Ensin tuli Kolmen Kaverin Jäätelö ja helsinkiläistä jäätelöä, sitten Harjun makkaratehdas ja helsinkiläistä makkaraa ja nyt saamme myös helsinkiläistä juustoa.

Helsingin Meijeriliike tekee juustoja Viikin koetilan lehmien maidosta ja nimetkin ovat Helsingistä peräisin. Linnunlaulu ja Klippan. Rakastan myös juustojen pakkauksien ilmettä. Kaunilla pakkauksella voi vaikuttaa ainakin minuun.

Lämpöistä fetaa salaatissa.

Ihastuin täysin Suvin yksinkertaiseen ohjeeseen uunissa, leivinpaperin sisällä, paistetusta fetasta. Feta pala nostetaan tuoreiden yrttien päälle leivinpaperille. Päälle loraus oliiviöljyä, mustapippuria ja hunajaa pehmentämään fetan kirpaksuutta. Leivinpaperinyytti kiinni ja uuniin reiluun 200 asteeseen. Sopiva aika on noin vartti, mutta tämä herkku ei ole minuutista tai kahdesta kiinni.

Yrteistä omaksi suosikikseni on muodostunut rosmariini. Paketin höyrystyessä uunissa rosmariiniin maku leijailee ympäriinsä ja maustaa koko juuston. Rosmariiniin seuraksi olen laittanut persiljaa ja timjamia, niitä kun sattuu ikkunalaudalla kasvamaan.

Suvi on muuten saanut minut taas inspiroitumaan kirpputoreista. Kesänlöydöistä kuvia myöhemmin.

Parsasuu.

Tähän aikaan vuodesta parsa on kaunista. Yksinkertainen on kaunista. Vihreä on kaunista. Ja nämä kaikki kauniit voi yhdistää samalle lautaselle.

Perjantai-illan lisukkeena uunissa grillattua vihreää parsaa, rucolaa, mozzarellaa ja pinjansiemeniä. Päälle balsamicoa, oliiviöljyä, rouhaisu mustapippuria ja ripaus suolaa ja se on siinä.

Scamorza - tuliaisia Milanosta.

 

Viime viikkoisella Milanon matkalla en juuri ehtinyt kiertelemään kauppoihin, vaikka olisihan se ollut kiva käydä katselemassa vaikka italialaisia kenkiä... Kokonaan ilman tuliaisia en voinut kuitenkaan maasta poistua, vaan kipaisin ruokakauppaan hetki ennen lähtöä ja täytin korin juustoilla.

Toinen valitsemistani juustoista oli scamorza, jota ostin sekä tavallisena että savustettuna. Scamorza tehdään lehmämaidosta ja ilman savustusta se on maultaan hyvin mieto. Scamorza sopii hyvin ruoanlaittoon ja grillattavaksi ja grillattuna siihen ensimmäisen kerran tutustuinkin. Grillattuna juusto maistuu aivan fantastiselta leivän välissä. Ja kuvassa oleva annos syötiin Milanossa, grillattua kesäkurpitsaa ja scamorzaa. Mahtavan hyvää kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Scamorzan muoto johtuu muuten narusta, joka on sidottu siihen juuston ripustamista varten. Kaikkea sitä Wikipediasta oppii.

Presidentillinen Mac and Cheese.

Amerikassa äänestettiin presidenttiä. Ja Hermannissa syötiin sen kunniaksi amerikkalaista lohturuokaa, joka lohdutti myös räntäisessä Helsingissä.

Mac and cheese eli makaronia ja juustoa on vähän kuin makaronilaatikko, mutta munamaidon sijaan siinä on kermaa ja juustoa. Se on täyteläistä, pehmeää, valuvaa ja runsasta, siksi tämä Glorian ruoan & viinin kahdelle tarkoitettu ohje ei olekan suuren suuri.

Mac and Cheese

150 g kypsentämätöntä pastaa
suolaa
öljyä
1,5 dl ruokakermaa
100 g voimakasta juustoa raastettuna
1 rkl karkeaa dijonsinappia
paprikajauhetta
mustapippuria
0,5 dl kuivahtaneita vaaleita leivänmuruja
0,5 dl hienoksi raastettua parmesaanijuustoa

Keitä pasta al denteksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta siivilässä ja lisää tilkka oliiviöljyä.

Kiehauta kerma pienessä kattilassa. Lisää juustoraaste, sinappi, paprikajauhe ja pippuri koko ajan sekoittaen. Keitä keskilämmöllä muutama minuutti koko ajan hämmentäen kunnes seos sakenee vähän.

Voitele uunivuoka kevyesti öljyllä. Kumoa keitetty pasta vuokaan. Kaada juustokastike päälle. Ripottele leivänmurut ja parmesaani pinnalle.

Kuorruta paistos 225 asteessa grillivastuksen alla nopeasti uunin ylätasolla. Juusto saa sulaa ja pinta saada kullanruskean värin. Suosittelen ruoan seuraksi raikasta salaattia.

Ja mitä olisi amerikkalainen lohturuokailta ilman jälkiruokaa? Rocky road on kirjaimellisesti herkku. Suklaan joukkoon sekoitetut vaahtokarkit kuuluvat olennaisesti asiaan, mutta lisäksi käy pähkinät, kuivatut marjat & hedelmät ja suklaarakeet.

Makuparit - punajuuri ja vuohenjuusto.

Punajuurta ja vuohenjuustoa on hehkutettu täydellisesti toisilleen sopiviksi jo useamman vuoden ajan. Välillä tuntuu, että olen täysin kyllästynyt koko yhdistelmään ja mietin, että eikö punajuurelle nyt löydy ketään toista kaveria. Mutta onhan se kai vähän lapsellista vastustaa jotakin yhdistelmää vain siksi, että se on joka paikassa. Punajuuri ja vuohenjuusto kun nyt vaan toimivat loistavasti yhdessä. Kyseessä on siis täydellinen makupari, joka on vaan ollut liian huimassa nosteessa viime vuosina.

Tämä salaatti kuuluu minun syksyyni, kun punajuuret ovat mehevimmillään ja kaupasta saa kotimaisia paprikoita. Yhdistelmä on Hanna Jensenin aikanaan pitämästä ruokablogista. Salaatti vaatii jonkin verran aikaa, joten varsinkin arki-iltoina yritän ennakoida tekemällä paahdetut paprikat jo aiemmin ja teen niitä aina reilusti myös lounassalaattiin pakattavaksi.

Salaatin pohja muodostuu couscousista tai bulgurista, joka maustetaan hunaja-vinegretillä. Sekaan laitetaan jotakin vihreää, kirsikkatomaatteja ja kurkkua. Makua tuovat paahdetut paprikat, uunissa tai keittämällä kypsennetyt punajuuren lohkot ja vuohenjuusto. Kukaan ei kiellä rouhimasta joukkoon myös saksanpähkinöitä tai silppuamasta tuoretta basilikaa.

Linssejä, raparperia ja mansikkaa.

Minulla on ystävä, joka ei erityisemmin pidä mistään makeasta, kuten hedelmistä tai marjoista, salaatissaan. Minä taas sekoitan suloisasti sitä sun tätä yhteen ja kokonaisuuden tasapainoisuus vaihtelee. Ystäväni onkin useamman kerran katsonut lounassalaattejani epäuskoinen ilme kasvoillaan.

Tätä Green Kitchen Stories -blogista peräisin olevaa salaattia ei olisi kannattanut epäillä. Kaikkihan tietävät, että mansikka ja raparperi ovat parhaita ystävyksiä. Ne voi sujuvasti laittaa myös salaattiin muiden herkkujen kanssa. Ja salaatinkastikkeen maustaminen vaahterasiirapilla on kerrassaan loistava idea!

Vaahterasiirapilla maustettu kesäsalaatti

2 dl puylinssejä (muutkin toki käyvät, mutta kannattaa valita hyvin koossa pysyviä)
2 vartta raparperia ohuesti viipaloituna
1 pieni rasia mansikoita viipaloituna
1 pieni rasia kirsikkatomaatteja puolitettuina
10 vihreää parsaa  kuorittuna ja viipaloituna
basilikaa
150 g vuohenjuustoa (tai fetaa)

Kastike
3 rkl vaahterasiirappia
3 rkl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria

Huuhtele linssit ja kypsennä pakkauksen ohjeen mukaan. Varo kypsentämästä linssejä liian pehmeiksi. Mausta kypsät linssit suolalla ja laita sivuun jäähtymään hetkeksi.

Pilko muut salaatin ainekset.

Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset yhteen ja mausta makusi mukaan suolalla ja pippurilla.

Kokoa salaatti linsseistä, raparperin viipaleista, viipaloiduista mansikoista, puolikkaista kirsikkatomaateista ja pilkotuista parsoista. Sekoita kastike joukkoon. Viimeistele vuohenjuustolla (tai fetalla) ja basilikalla.

Pikafondue.

Fondue on loistavaa talviruokaa, jonka ääressä istuskellessa vierähtää helposti hetki jos toinenkin. Suosikkini on lihafondue, jossa liemi tehdään öljyn sijasta lihaliemestä ja mausteista. Ei juustofonduessakaan mitään vikaa ole.

Laiskan kokin juustofondue syntyy helposti camembert -tyyppisestä juustosta, joka myydään vanerisessa pakkauksessa. Juustosta poistetaan paperit ja se laitetaan takaisin puukoteloonsa. Tämän jälkeen juustoa paistetaan 200 asteessa noin vartti. Ja mahtava annosfondue on valmis! Dippailtavaksi ainakin leipää, ehkä jotakin kasvista ja jotakin etikkaista.

Toisella kierroksella.

Vaalivalvojaisten toisella kierroksella ruoat siirtyivät Välimereltä Suomi-tunnelmiin, kuten suunnitelma oli. Jännitettävää ei riittänyt kovin pitkäksi aikaa, mutta ruokia kyllä.

Tarjoilut koostuivat poro- ja mätitahnoista, savusilakasta, hirvicarpacciosta, erilaisista leivistä, makkara-kaalista, sienikeitosta ja ihanista kotimaisista juustoista. Tällä kertaa tarjottimella koukuttava Juustoportin Vuohen gruyere ja Muistaakseni Punaheikki nimistä punahomejuustoa.

Joulu joulu kohta saa - juustokakkujäätelö.

Ihanaa, makeaa, ilmavaa ja valkoista jälkiruokaa jouluksi. Juustokakkujäätelö maustetaan pipareilla ja kanelilla. Ohje on Hanna Jensenin Olivian sivuilla pitämästä ruokablogista, joka valitettavasti loppui vuosi sitten. Blogi oli jatkuvan inspiraation ja innostuksen lähde, josta tuli tehtyä useampikin ruoka.

Ajattelin, että jälkiruoan voisi nauttia tämän vuoden Blossan kanssa. Makuna on mielenkiintoisen kuuloinen kahvi. En ole vielä päättänyt, että juodaanko glögi kuumana, huoneenlämpöisenä vai kylmänä. Kaikki ilmeisesti toimivat, mutta mikä on paras?

Juustokakkujäätelö

3 dl vispikermaa
200 g tuorejuustoa
2 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
3 keltuaista
hyppysellinen suolaa
3 valkuaista
4 piparkakkua + kanelia

Sekoita ensin tuorejuusto tasaiseksi. Sekoita sitten joukkoon keltuaiset, sokerit ja suolat.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita tuorejuustoseoksen joukkoon. Sekoita uudessa kulhossa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja nostele varovasti muiden ainesten joukkoon. Älä vatkaa ilmaa pois.

Laita seos yhteen isoon vuokaan tai pienempiin annosvuokiin (6-8 kpl). Ripottele päälle murustetut piparkakut ja kaneli. Peitä vuoat kelmulla ja nosta pakkaseen. Vuoat kannattaa nostaa pakkasesta 10-20 minuuttia ennen tarjoilua.

Kurpitsa-vuohenjuustosalaatti.

Olen jotenkin aivan innostunut kurpitsasta ja sitä näyttää olevan liikkeellä muuallakin. Myös kurpitsaohjeita tuntuu ponnahtelevan sieltä sun täältä. Tai sitten kysymys on vain siitä, että sattuma tunnetusti seuraa valmistautunutta.

Torstain Hesarissa oli yksi sivu pelkkää kurpitsaa ja kurpitsa-vuohenjuustosalaatin ohje pisti heti silmään. Piirakan jätän suosiolla väliin. Viime vuoden lopputulos ei ollut niin kovin onnistunut. Vuohenjuuston, kurpitsan ja pekaanipähkinän kombinaatio oli ihastuttava.

Kurpitsasta on vielä tarkoitus kovertaa hurja naama. Tarkistin Wikipediasta, että Halloween on virallisesti 31. lokakuuta, joten vielä ehtii ihan hyvin.

Kurpitsa-vuohenjuustosalaatti

500 g kurpitsaa
oliiviöljyä
suolaa
chilijauhetta
salaattia
200 g vuohenjuustoa
1 dl pekaanipähkinöitätikkaa

Kastike
4 rkl oliiviöljyä
2 tl vaahterasiirappia
2 tl valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

Leikkaa kurpitsa paloiksi. Laita ne paistonkestävään vuokaan ja sekoita joukkoon öljy, chilijauhe, suola ja pippuri. Paahda 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna kurpitsoiden jäähtyä hetki. Paahda pekaanipähkinät kuivalla pannulla.

Valmista kastike sekoittamalla ainekset yhteen. Koko salaatti salaatinlehdistä, kurpitsasta, vuohenjuustosta ja pähkinöistä. Lisää kastike slaatin päälle.

Vadelmanpunainen klassikko.

Mistä tietää, että jostakin reseptistä tulee klassikko? Joskus olen siitä jo ensimmäisellä kokkailukerralla aivan varma ja näen itseni sieluni silmin 50 vuoden päästä kertomassa reseptiä eteenpäin. Sitten käykin niin, että törmään reseptiin muutaman vuoden päästä ja huomaan, etten ole tehnyt sitä kertaakaan. Ei ehkä sittenkään klassikko. Ehkä ajoitus oli vain väärä tai sitten kemiat eivät toimineet.

Toisinaan taas ensimmäinen kerta ei sykähdytä, mutta päädyn kuitenkin yrittämään uudestaan, koska jotain tiettyä ainesosaa jäi. Ja sitten vielä kerran. Ja yks kaks resepti onkin takuuvarma klassikko, joka ei petä ikinä.

Ja sitten on niitä reseptejä, jotka tunutuvat heti aluksi hyvältä ja niitä tekee heti uudestaan ja uudestaan, eikä kyse kuitenkaan ole hetken huumasta tai intoilusta. Silloin on löytänyt klassikon, mutta todella sen tietää ehkä vasta vuosien päästä. Tällä hetkellä uskon kuitenkin vahvasti, että kesällä löydetty vadelma-jälkkäri on minun keittiöni klassikko. Ohje on alunperin vanhasta Glorian ruoasta ja viinistä.

Vadelmia ja tuorejuustovaahtoa

6-8 annosta

8 dl vadelmia

tilkka vadelmaviiniä tai -likööriä

2 dl kuohukermaa

250 g maustamatonta tuorejuustoa

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl sitruunamehua

silputtua minttua

Pane vadelmat muutamaksi tunniksi mehustumaan viinin kanssa. Vaahdota kerma. Notkista tuorejuusto ja sekoita joukkoon sokerit ja sitruunamehu. Nostele myös kermavaahto kevyesti joukkoon.

Kokoa annokset nostamalla lasin pohjalle tuorejuusto-kermaseosta. Lusikoi vadelmat päälle ja koristele silputulla mintulla.

Juhannuksen herkkuja.

Ihana juhannus kauniissa maisemissa keskellä peltoja. Uhkakuvista huolimatta aurinko paistoi joka päivä ja iltaisin tarkeni syödä ulkona. Hyttysiä tosin oli enemmän kuin tarpeeksi.

Aaton kalaisan pöydän uutuuksina olivat sitruunasilakka ja sitruunainen lohitahna. Innostusta happamaan ja keltaiseen ilmassa.

Sitruunasilakka (kuvassa edessä vasemmalla)

400 g silakkafileitä

1 1/2 tl suolaa

rouhittua mustapippuria

Mausta silakkafileet suolalla ja pippurilla. Levitä fileet muutamaksi kerrokseksi lautaselle ja nosta ne peitettynä maustumaan jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Sitruunaliemi:

2 luomusitruunan kuori suikaleiksi leikattuna

2 sitruunan mehu

2 dl vettä

3/4 dl sokeria

1/2 dl oliiviöljyä

3-4 laakerinlehteä

5 kokonaista neilikkaa

Kääri silakkafileet rullalle nahkapuoli ulospäin. Lado rullat tiiviisti, saumapuoli alaspäin, laakeaan kasariin. Sekoita sitruunaliemen ainekset kulhossa ja kaada silakoiden päälle. Nosta kasari levylle, kiehauta ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 4 minuuttia. Nosta kasari liedeltä ja anna silakkarullien jäähtyä liemessä. Nosta kasari liemineen vielä jääkaappiin ja anna maustua vähintään pari tuntia, mielellään seuraavaan päivään. Tarjoa uusien perunoiden tai saaristolaisleivän kanssa.

Jälkiruoaksi syötiin muun muassa mahtavia juustoja, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat vielä suomalaisia pienjuustoloiden helmiä.



Vapaapäivän lounas.

Teen harvoin vapaapäivänä lounasta. Useimmiten aamiainen on pikemminkin brunssi ja varsinaista ruokaa kaipaa vasta illalla. Tänään teimme kuitenkin poikkeuksen. Uusin Glorian ruoka&viini oli aivan huippuhyvä numero, täynnä toistaan herkullisemman kuuloisia reseptejä, joista teimme tänään täydellisen kesälounaan, raparperi-sinihomejuustosalaatin. Tuntuu muuten oudolta puhua kesästä, mutta kun kalenteri on kesäkuussa ja ulkona aurinkoa ja lämpöä, niin kesä se on.

Raparperi-sinihomejuustosalaatti

1 l pestyjä erilaisia salaatteja (esim. rucolaa, salaattipinaattia, tammenlehtisalaattia)

250 g mietoa sinihomejuustoa

2 dl karamellisoituja pähkinöitä

8 ohuehkoa raparperinvartta

1/2 dl sokeria

Pane uuni kumenemaan 200 asteeseen. Kuori ja leikkaa raparperit noin 4 cm:n paloiksi ja laita ne uunivuokaan yhteen kerrokseen. Ripottele sokeri päälle. Peitä vuoka foliolla ja paista uunin keskitasossa 15 minuuttia. Poista folio ja jatka paistamista muutama minutti, kunnes kaikki sokeri on imeytynyt raparperiin. Raparperin pitäisi olla pehmeää, mutta ei mössöä.

Yhdista salaatti ja kastike kulhossa. Annostele salaatti lautasille. Murustele juusto salaatin päälle. Viimeistele lämpimillä raparpereilla ja karamellisoiduilla pähkinöillä.

Salaatinkastike

3/4 dl saksanpähkinä- tai oliiviöljyä

2 rkl punaviinietikkaa

suolaa

mustapippuria

Tee kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään.

Karamellisoidut pähkinät

2 dl pähkinöitä

4 rkl sokeria

1/2 tl suolaa

2 tl rypsiöljyä

Mittaa kaikki annekset paistinpannuun. Paista pähkinöitä välillä sekoittaen noin 5 minuuttia tai kunnes sokeri karamellisoituu. Levitä seos vadille jäähtymään.

Aurinkoinen sunnuntai.

Tänä vuonna äitienpäivä vietettiin ilman ainoatakaan fyysisesti läsnäolevaa äitiä. Äidit olivat kuitenkin niin puhelimissa kuin ajatuksissakin. Meillä on muuten aina laulettu äidille "Jänis istui maassa", koska vuosia sitten se oli ainoa laulu, johon sekä minä, veljeni että iskä osasimme sanat.

Auringon lisäksi äitienpäivän teemana oli jäätelö, parveke & kasvatus, taide, ja italiahenkinen ruoka. Munakoisovuokaa, kokonaisena paistettua naudan fileetä ja tiramisua äitien ja kevään kunniaksi. Munakoisovuoan ohje on Oliviasta.

Munakoisovuoka

4-6 henkilölle

1 kg munakoisoja

öljyä

2 dl vastaraastettua parmesaania

250 g mozzarellaa

Tomaattikastike

2 tlk (n. 800 g) tomaattimurskaa

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

oliiviöljyä

1 dl tuoretta oreganoa hienonnettuna (jouduin korvata kuivatulla...)

2 dl tuoretta basilikaa hienonnettuna

1 tl suolaa

2 tl sokeria

1 rkl balsamiviinietikkaa

mustapippuria

Valmista ensin tomaattikastike. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy korkeareunaisessa pannussa ja lisää sipulit. Anna sipuleiden kevyesti ruskistua, jotta niiden maku hieman karamellisoituu. Lisää tomaattimurska ja yrtit. Mausta suolalla, sokerilla, balsamiviinietikalla ja pippurilla. Anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä 20 minuuttia.

Viipaloi munakoisot reiluiksi viipaleiksi. Levitä viipaleet uunipellille. Vältä päällekkäin latomista. Pirskottele päälle öljyä. Grillaa tai paista uunissa 250 asteessa, kunnes viipaleet ovat hieman ruskistuneet. Käännä viipaleet ja grillaa myös toiselta puolelta.

Kaada kolmasosa tomaattikastikkeesta uunivuoan pohjalle. Ripottele päälle kolmasosa parmesaaniraastesta. Lado juuston päälle puolet ilmakuivatuista kinkuista ja puolet munakoisoviipaleista. Tee samoin toinen kerros. Kaada munakoisojen päälle vielä ohut kerros tomaattikastiketta sekä loput parmesaaniraasteet. Revi mozzarella paloiksi ja levitä paistoksen pinnalle. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Tarjoa joko sellaisenaan, pastan kanssa tai liha- ja kalaruokien lisäkkeenä.