Sortuminen hevoseen.

Mitenköhän tässä näin kävi? Hyvänä aikomuksenani oli tehdä lokakuussa ruokavuorollani vain kasvisruokia. Sitten tuli retki Kotkaan ja melko ristiriitaisesti toivoin iskääni hakemaan meille Takaladon Lihasta & Kalasta maailman parasta palvikinkkua ja hevosen ulkofileetä, jos sitä vain olisi saatavilla. Kotimainen tuore hevonen kun on melko harvinainen herkku.

Ja lopputuloksena oli sunnuntain mahtavin pihvi-illallinen. Mureaa hevosta ja sienivinegrettiä, tällä kertaa suppilovahveroista. Täydellinen yhdistelmä jätti kuitenkin tyytyväisen hymyn huulille. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikkoon kasvisruokien parissa.

Helmikuu = tulppaanikuu.

Aloitin tulppaanikauden klassikoilla eli valkoisilla tulppaaneilla.

Ilta jatkui ihanan perjantaisissa tunnelmissa. Lasiin punaviiniä ja ruoan laittoon. Pipsa Hurmerinnan ohjeella tehtyjä bataattiranuja, pihvit hevosen ulkofileestä ja bearnaiskastiketta. Viikonlopun hienoutta.

Bataattiranskalaiset

1 iso bataatti
oliiviöljyä
suolaa

Kuori bataatti ja leikkaa se suikaleiksi. Kuivaa suikaleet talouspaperilla ja laita ne väljästi uunipellille. Käytä tarvittaessa kahta peltiä ja kiertoilmauunia. Kaada batattien päälle öljyä reilu ruokalusikallinen ja kääntele bataatteja niin että öljy on levinnyt.

Paista bataattiranuja 250 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä ja hieman mustuneita päistä. Mausta suolalla.

Hevonen lautasella.

Olen aina pelännyt hevosia. Lukuisista erilaisista harrastuskokeiluista huolimatta en ole koskaan halunnut talleille ja hevosen selkään. Yhden kerran olen käynyt tallin ovella. Työpaikan virkistyspäivä oli tarkoitus viettää ratsastamalla, mutta minä käännyin ovelta ja keskityin muiden ratsastamisen valokuvaamiseen.

Tänä kesänä pääsin kuitenkin lähempään tuttavuuteen hevosen kanssa. Kaikki alkoi Haminassa sijaitsevasta Takaladon lihasta ja kalasta, josta kävin keväällä ostamassa herkullista palvihevosta. Kesällä ajattelin tehdä saman uudestaan, mutta palvihevonen oli loppunut ja päädyimme ostamaan hevosen ulkofileetä.

Ulkofilee maustettiin yrteillä, valkosipulilla, suolalla ja pippurilla ja savustettiin pöntössä. Aivan ihanaa mureaa ja maukasta lihaa. Liha suorastaan hajosi suussa ja maistui myös kylmänä leivän päällä. Lisukkeena söimme savustettuja punajuuria ja piparjuurismetanaa.

Tiedän, että osa ihmisitä kavahtaa hevosen syömistä, mutta ainakaan maun takia ei kannata olla ennakkoluuloinen. Hevosenliha on myös ilmeisesti melko ekologista ja eettistä, koska hevosia ei kasvateta Suomessa vain lihan takia. Aion siis ehdottomasti valmistaa hevosta toistekin ja mietinkin jo, että miten se toimisi padassa tai paistina...