Monelta haluat herätä leipomaan sämpylöitä?

Uunilämpimiä sämpylöitä aamulla? Joo. Herätys leipomaan kaksi tuntia aiemmin? Ei kiitos. Onneksi on taikinoita, jotka voi tehdä jo edellisenä iltana ja jättää yöksi jääkaappiin kohoamaan. Aamulla voi sitten kumota taikinan pöydälle, leikata taikinasta sopivan rustiikkisia palasia ja paistaa sämpylät vaikka suihkun aikana. Ei ehkä ihan yhtä nopeaa, kuin eilisen sämpylän syöminen, mutta taatusti parempaa.

Leipasin Lantliv mat & vinin reseptillä porkkanasämpylöitä leikkipuiston brunssille, sellaisiinkin tulee nykyään osallistuttua. Peittelin sämpylät vähintään yhtä huolellisesti kuin lapsen ja onnistuin kuljettamaan sämpylät paikalle lämpiminä läpi tuulen ja sateen.

Porkkanasämpylät

25 g hiivaa
6 dl kylmää vettä
1 dl appelsiinin mehua (yksi appelsiini)
1 tl suolaa
5 dl grahamjauhoja
7 dl vehnäjauhoja
1 dl ruusunmarjajauhetta
2 keskikokoista porkkanaa

Murustele hiiva (yleiskoneen)kulhoon. Lisää tilkka vettä ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää loput vedestä ja appelsiinimehu.

Lisää suola, molemmat jauhot ja ruusunmarjajauhe vähitellen samalla taikinaa työstäen, joko käsin tai koneella. Vaivaa taikinaa, kunnes se alkaa irtoilla kulhon reunoista. Taikina on aika tarttuvaista, joten koneella tämä käy paljon helpommin.

Kuori ja raasta porkkanat ja sekoita raaste taikinan joukkoon. Peitä kulho kelmulla ja nosta yöksi jääkaappiin.

Nuku hyvin.

Seuraavana aamuna kuumenna uuni 250-asteiseksi. (Itse paistoin sämpylät kiertoilmalla, jotta sain kaksi peltiä uuniin samaan aikaan ja käytin noin 15-20 astetta matalampia lämpötiloja.) Kaada taikina jauhoitetulle pöydälle ja leikkele siitä noin 20 palasta, jotka nostat leivinpaperilla päällystetyille pelleille.

Nosta pelti uuniin ja laske lämpötila 200-asteeseen. Paista sämpylöitä 20 minuuttia.

Jos aamiaisleivällä on pekonia ja avokadoa, niin...

eihän se voi olla muuta kuin jumalaista. Tällaisia kuin syö sunnuntaiaamuna, niin seurauksena on tyytyväistä hyrinää koko päiväksi.

Tutustuin joku aika sitten viehättävään tanskalaiseen (tietysti ovathan viehättävä ja tanskalainen lähes synonyymeja) ruokablogiin A Tasty Love Story. Reseptejä, jotka yhdistävät sopivasti terveellisyyttä, herkullisuutta, helppoutta ja pieniä oivalluksia. Ja nämä leivät ovat sieltä kotoisin granaattiomenansiemeniä lukuun ottamatta.

Aamun avokado-pekonileivät
2 avokadoa
1 pkt pekonia
150 g tuorejuustoa
täysjyvädijonia
hunajaa
mustapippuria
muutama viipale täysjyväleipää
granaattiomenansiemeniä koristeluun

Halkaise avokadot, poista kivi ja irrota avokadon puolikkaat kuoristaan. Viipaloi avokadot niin, että saat yhdestä puolikkaasta 4 viipaletta. Halkaise pekoniviipaleet pituussuunnassa ja kääräise yksi pekonisuikale aina yhden avokadoviipaleen ympärille.

Nostele avokadot pellille ja paista 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes pekoni on ruskistunut. Avokadojen paistuessa uunissa mausta tuorejuusto parilla teelusikallisella täysjyvädijonia, yhdellä teelusikallisella hunajaa ja mustapippurilla.
Paahda leivät ja levitä päälle kerros tuorejuustoa. Nosta päälle pari avokado-pekoniviipaletta ja ripottele pinnalle granaattiomenansiemeniä tuomaan raikkautta. Nauti lehden ja kahvin kanssa. Tai teen, jos kuulut

Saaristolaisleipä - kalapöydän kaveri.

Juhannus meni pipo päässä, villasukat jalassa ja hyvästä ruoasta, juomasta sekä seurasta nauttien. Juhannukseen kuului tänäkin vuonna kalapöytä. Ja kalapöytään tietysti saaristolaisleipä.

Erityisen hyvää saaristolaisleipä on graavisiian ja -lohen kanssa, mutta hyvää se on myös aamupalalla, sipaisu voita ja viipale juusto vain päälle.

Kesän kalapöytäily ei lopu juhannukseen vaan jatkuu viikonloppuisin läpi kesän, joten leipävuoat pääsevät uudestaankin käyttöön tänä kesänä. Tämä resepti on kulkenut mukanani jo useamman juhannuksen ja joulun, aikoinaan olen sen ottanut Evitasta. Taikinan valmistus täytyy aloittaa jo edellisenä päivänä piimän nostamisella huoneenlämpöön.

Saaristolaisleipä (2kpl)

1 l piimää
50 g hiivaa
2 dl ruokosokerisiirappia
2 tl suolaa
3 dl kaljamaltaita
3 dl ruisleseitä
3 dl ruisjauhoja
10 dl grahamvehnäjauhoja

Hapata piimää huoneenlämmössä 1 vuorokausi. Kaada piimä kulhoon seuraavana päivänä ja liota hiiva joukkoon.

Lisää siirappi, suola, kaljamaltaat ja ruisleseet. Sekoita joukkoon ruisjauhot ja grahamjauhot. Taikinaa ei tarvitse vaivata, ainoastaan sekoittaa kunnolla sekaisin.

Voitele öljyllä 2 leipävuokaa ja jaa taikina tasaisesti niihin. Peitä leivinliinalla ja anna kohota huoneenlämmössä pari tuntia.

Paista leipiä 175-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Laske sen jälkeen lämpötila 150-asteeseen ja jatka paistamista noin kaksi tuntia. Itse olen käyttänyt aina välillä sisälämpötilamittaria. Kypsän leivän sisälämpö on 98 astetta. Paahtuneemman makuisen leivän saat, jos pidät leipää uunissa vielä hetken tämän jälkeenkin.

Anna leivän jäähtyä vuoassa ennen kumoamista.

Paistettu juustoleipä ja raparperichutney.

Rentoon ruokailuun elokuvan ääressä sopii loistavasti paistettu juustoleipä. Leivän pinta on voissa paistettu ja mahtavan rapsakka ja sisällä kontrastina pehmeä ja valuva juusto. Aika täydellistä.

Juuston lisäksi nämä sunnuntai-illan leivät täytettiin ilmakuivatulla kinkulla ja happaman makealla raparperichutneylla.

Chutneyn ohje on Glorian ruoasta & viinistä. Leipien lisäksi se toimii loistavasti uunissa paistetun kanan kanssa. Ajattelin kokeilla sitä myös possun ribsien glaseeraukseen.

Raparperichutney

500 g raparperia
1 punasipuli
1 valkosipulinkynsi
1 mieto chili
1 dl hillosokeria
2 rkl punaviinietikkaa
1 tl suolaa
1/2 tl kanelia
1/2 tl jauhettua inkivääriä

Kuori raparperin varret ja viipaloi ne. Kuori ja lohko punasipuli ja pilko valkosipulinkynsi pieneksi. Poista chilistä siemenet ja hienonna se.

Laita raparperi, sipulit ja chilit kattilaan. Lisää sokeri, viinietikka ja mausteet.

Keitä seosta miedolla lämmöllä noin 30 minuuttia. Sekoita aina välillä. Raparperit ja sipulit saavat pehmetä kunnolla ja seos paksuuntua.

Anna seoksen jäähtyä ennen syömistä.

Parsaleipä äidille.

Kakun syöminen sängyssä on hyvä konsepti, niin äitienpäivänä kuin muulloinkin. Tai ainakin kakun vieminen sänkyyn. Itse tällaisena tylsimyksenä syön sen kakun kuitenkin mieluummin pöydän ääressä. Uskon äidin myös arvostavan, jos aamiaiselta, sängystä tai pöydästä, löytyy myös jotakin suolaista.

Minun lapsuudessani se oli ensin varmaankin paahtoleipää ja vähän myöhemmin purkkicroissantteja. Jos tänä vuonna olisin äitienpäivänä samassa kaupungissa äitini kanssa, voisin tehdä hänelle näitä keväisiä parsaleipiä. Ja jälkiruoaksi tietysti kaurakakku, äidin klassikko tuunattuna minun hukattua sen aidon oikean reseptin.

Parsaleivät

pala hyvää vaaleaa leipää per syöjä
voita
melko voimakasta juustoa
vihreää parsaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1 kananmuna per syöjä

Valmistele ensin parsat. Huuhtele ne ja leikkaa kovat kannat pois. Ota kuorimaveitsellä parsoista ohuita suikaleita. Mausta parsasuikaleet suolalla ja mustapippurilla.

Paista leivät kauniin ruskeiksi voissa. Ja tämä voissa paistaminen on olennainen vaihe, älä siis jätä sitä väliin. Nosta leivät lautasille ja paista samalla pannulla yksi kananmuna jokaista syöjää kohden.

Lastaa leivän päälle ensin juustoa viipaleina. Tämän jälkeen keko parsaa ja annoksen huipulle paistettu kananmuna. Vielä rouhaisu mustapippuria ja sen jälkeen olet valmis laulamaan.

Saisikohan Postresin saaristolaisleipää kotiinkuljetuksella?

Viime viikolla pääsin taas todistamaan asiaa, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Helsingin ravintoloissa saa ehdottomasti kaupungin parasta leipää.

Postresissa pöytään tuotiin kaksi pientä, suloista kahden hengen leipää, maalaisleipä ja saaristolaisleipä. Ja millainen saaristolaisleipä! Makea, paahteinen paksu kuori ja tarpeeksi tiivis sisus, jossa yhdistyi suolaisuus yhdistyi juuri sopivasti makeaan. Taivas.

Kokeilin taas onneani ostaa leipää mukaani lähteissämme. Ja onnistuihan. Lauantaina sain avata kauniin pienen paketin aurigon paistaessa keittiön ikkunasta. Postresista tuli hyvä maku suuhun vielä seuraavanakin päivänä.

Dearvva ja hej - lämminsavuporoa Ylläksellä

Ylläksellä leivänpäällisten ehdoton ykkönen on lämminsavustettuporo. Tätä pehmeää ja maistuvaa herkkua olen löytänyt vain ICA Lahtis -kaupasta. Kauppa sijaitsee Ruotsin puolella, joten Kolarista sujahdetaan hetkeksi naapurimaahan.

Ja vaikka tätä pyytäisi tiskistä pakettiin kuinka suuren määrän tahansa, niin aina se kuitenkin loppuu kesken parin päivän päästä. Ja sitten ajetaan uudestaan retkelle Ruotsiin.

Kun aamulla on aikaa.

Huomaatteko, taas on perjantai? Ja mikäs sen mukavampaa. Viikonloppuna on aamuisin ihan eri tavalla aikaa.

Voi haahuilla pyjamassa pitkälle päivään. Katsoa mittarista, kuinka pakkanen laskee ja ulkona valo lisääntyy. Lukea lehteä rauhassa. Kuunnella radiota. Ja syödä aamupalaa.

Aamupalaleivät voidellaan ensin voilla ja sitten sinapilla. Sen jälkeen päälle kasataan keko kinkkua ja juustoraastetta. Leivät uuniin reiluun 200-asteeseen ja annetaan olla niin kauan, että juusto on sulanut ja saanut vähän väriä. Leipien nauttiessa uunin lämmöstä, keitetään kattilallinen vettä, johon lorautetaan etikkaa. Ja sitten kaadetaan kananmuna pyörteeseen.

Uppomunan keltuainen muuttuu leivän päällä upeaksi kastikkeeksi. Aamu ei voi juuri paremmin alkaa.

Juhlakauden pöytään.

Talvisen juhlakauden yksi parhaista, ja ehkä myös helpoimmista, alkuruoista on klassinen mätileipä.

Viipale hyvää vaaleaa leipää paistetaan voissa kullanruskeaksi ja rapeaksi. Päälle smetanaa, siianmätiä, pieneksi pilkottua sipulia ja mustapippuria. Ja lasiin ehkä kuohuvaa. Vie vain muutaman minuutin, mutta antaa suuren nautinnon.

Syksyinen paahtopaistileipä.

Sunnuntaipäivällinen, pöydässä paahtopaistia ja lisukkeita. Kuulostaako liiankin perinteiseltä? Jos nyt kuitenkin olet valmistanut paahtopaistia viikonlopuksi ja sinulla on jäänyt sitä muutama siivu jääkaappiin, niin suosittelen tämän herkullisen voileivän valmistamista jonakin pimeänä iltana.

Leipään tarvitaan muutama elementti. Ohje on otettu Glorian ruoasta & viinistä. Leivän kasaaminen aloitetaan paahtamalla reilu viipale saaristolaisleipää, joka voidellaan lämpimänä. Leivän päälle kasataan uunissa öljyn ja rosmariinin kanssa kypsennettyjä punajuurilohkoja, paahtopaistiviipaleita ja karamellisoituja sipuleita. Sipulit voi karamellisoida pannulla tai uunissa esimerkiksi tällä ohjeella.

Leivät kruunataan piparjuurella maustetulla majoneesilla. Nam! Leivän syötyäsi toivot, että paahtopaistia olisi vielä jäljellä, jotta voisit kasata vielä toisenkin leivän.

Rullaillaan - lavash-leipä.

Lokakuun innostuksissani suunnittelin ostavani lavash-leipää Tallinnasta. Ja niin myös tein. Lavash-leipää löytyy itse asiassa kahdenlaista: ihan ohutta ja sitten paksumpaa pehmeää leipää.

Minun suosikkini on näistä kahdesta se ihanan ohut ja halkaisijaltaan valtavan kokoinen leipä, joka toimii loistavasti kuorena kaikenlaisille herkuille. Leipä on ohuempaa kuin rieska, eikä tortillakaan ihan aja samaa asiaa. Lavashin tapaista leipää käytetään mielestäni usein rullakebabissa. Sunnuntaina leivän sisään rullailtiin mm. savukampelaa ja valkosipulikurkkuja, jotka olivat löytöjä Silakkamarkkinoilta.

Tallinnasta olen ostanut leipää Stockalta, mutta mielelläni kuulen, jos joku tietää leipää myytävän myös Helsingissä.

Leivästä ja sen hyvyydestä.

Helsingin ravintoloista saa aivan jumalaista leipää.

Kellohallissa pyysimme täydennystä useamman kerran, Pure Bistrossa en osannut valita suosikkiani focaccian ja fenkolilimpun välillä ja Careliasta kinusin puolikkaan leivän kotiin ostettavaksi.

Mielestäni hyvän leivän merkkejä on rapea ja hieman paahtuneen makuinen kuori, juuren antaman hivenen hapan maku ja isot ilmakuplat.

Jos siis haluan hyvää leipää, niin tiedän kyllä monia ravintoloita, mihin suunnata. Mutta entä jos kaipaan hyvää leipää kotiin? Mistä saa sinun mielestäsi Suomen parasta leipää?

Aamun aurinko - persikka-rosmariinihillo.

"Hillonvalmistus on hyvin lohdullista puuhaa. Se tuo mieleen kellarit täynnä säilykkeitä ja siistit purkkirivit ruokakomeron hyllyillä. Se muistuttaa talviaamuista ja kulhollisista maitokaakaota yhdessä paksujen tuoreiden leipäviipaleiden ja edellisvuotisen persikkahillon kanssa, joka on kuin lupaus auringonpaisteesta keskellä vuoden synkintä aikaa."
Joanne Harris: Persikoiden aikaan

Ei haittaa, vaikka aamu olisi vähän harmaanpikin, kun sen aloittaa hehkuvalla hillolla. Paahdetun leivän päällä voita, brietä ja Hesarin ohjeella tehtyä persikka-rosmariinihilloa. Minä vähensin sokerin määrää aika reippaasti, kun perinteisen säilömisen sijasta pakastin osan hilloista niitä harmaita marraskuun aamuja varten.

Punaherukkaa leivällä.

Viikonlopun alkuruoaksi punaherukkacrostineita Pipsan keittiössä kirjan ohjeella. Ihastuin totaalisesti tähän punaherukkapäällyseen. Se oli kirpeän makeaa, valkosipulista ja sisälsi tämän hetkistä suurta rakkauttani eli rosmariinia.

Sen lisäksi paahdetulle leivälle levitettiin ricottaa, jonka tekemistä kokeilin nyt ensimmäisen kerran. Ricotan ja sen onnistumisen suhteen en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta näitä punaherukoita suosittelen lämpimästi. Uskon tämän toimivan loistavasti myös vuohenjuuston kanssa.

Punaherukka päällinen leivälle

100 g  punaherukoita
1 rkl voita
2 valkosipulin kynttä
ripaus kardemummaa
1/2 rkl tuoretta rosmariinia hienonnettuna
suolaa mustapippuria
2 rkl fariinisokeria

Laita paistinpannulle voita ja hienonnetut valkosipulit. Anna voin vaahtoutua. Lisää punaherukat, kardemumma ja rosmariini. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista keskilämmöllä kunnes herukat alkavat rikoontua. Ripottele päälle fariinisokeri ja anna seoksen karamellisoitua.

Nostele seos paahdettujen ja ricotalla voideltujen leipien päälle.

Juhannuseväitä.

Eilisten leipomusten perusteella juhannuksen teemaväri on ruskea.

Matkaan lähtee:

Tiikerikakku, joka saa vielä ylleen tuorejuustokuorrutuksen ja mansikoita. Mausta en tiedä vielä mitään, sillä eihän nyt kakkua voi etukäteen aloittaa.

Suklaa-cookieseja, joiden taikinaan laitoin 50g liikaa voita. Normaalistihan voi tekee kaikesta parempaa, mutta tässä tapauksessa ekasta pellillisestä tuli liian kuohkeita ja tokasta rapsakoita. Cookiesien tärkein ominaisuus eli rapsakan reunan ja tahmean sisuksen kontrasti jäi puuttumaan.

Saaristolaisleipä, joka on vaan niin hyvää graavikalojen kanssa.

Raparperihilloketta jogurtin kanssa syötäväksi.

Nyt vielä muutama tunti töitä ja huomenna minä ja leipomukset suuntaamme Sysmään. Kaunista Jussia!

Uunilämmin piimärieska.

Lupasin kertoa, mitä voisi tehdä, jos olisi jäänyt ylimääräisä piimää vaikka nyt raparperipiirakasta. Piimä on yksi niistä asioista, josta minun mielestäni pitäisi niin kuin periaattessa pitää, mutta kun... Tosiasia on, että en ole vuosiin, ja tarkemmin sanottuna noin kolmeenkymmeneen vuoteen, uskaltanut edes maistaa piimää. Joku tuoksun ja rakenteen yhdistelmässä vain estää minua.

Mutta minun ei ollut tarkoitus kirjoittaa piimästä vaan siitä, mitä ihanaa piimästä voi tehdä eli rieskoista. Lätysköistä leivistä, jotka uunilämpiminä tarvitsevat päälleen vain sipauksen voita ja ehkä siipaleen juustoa ja sitten vain haukkaamaan.

Tämä ohje on yhdistelmä useammasta reseptistä muokattuna kaapista löytyneisiin tarpeisiin.

Piimärieskat

6 dl piimää
2 dl ruisjauhoja
2 dl täysjyväspelttijauhoja
3 dl vehnäjauhoja
3 dl kaurahiutaleita
1 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
(tuoretta rosmariinia silputtuna)

Sekoita piimä, kaurahiutaleet ja suola. Sekoita ensin jauhot, leivinjauhe ja ruokasooda keskenään ja lisää sitten piimäseoksen joukkoon. Sekoita taikina kunnolla ja mausta halutessasi tuoreella rosmariinilla.

Anna taikinan levätä hetki. Nostele taikina nokareina useammalle pellille. Minä sain taikinasta 16 rieskaa ja tarvitsin 3 peltiä. Käytä jauhoja apuna ja taputtele rieskat littaniksi lätyksi.

Paista rieskoja 250 asteessa noin 8 minuuttia, kunnes ne saavat vähän väriä.

Riivittyä possua burgerissa.

Vuoden 2013 picnicsesonki aloitettiin perinteisesti ensimmäinen toukokuuta Ulliksella. Niin kuin muutama muukin.

Kannoimme kortemme herkkupöytään possuburgerin muodossa. Yksinkertaisen sämpylän väliin kasattiin riivittyä (tai nyhdettyä) possua bbq-kastikkeessa, majoneesia ja salaattia.

Yllätin itsenikin nousemalla leipomaan sämpylöitä puoli seitsemältä aaton juhlinnasta huolimatta. Inspiroiduin lauantaina Gaijinissa näkemistäni sämpylöistä ja onnistuinkin löytämään Tomi Björckin sämpyläreseptin. Ja sämpylöistä tuli juuri sellaisia vaaleita ja pehmeitä, kun olin ajatellut. Ja ilokseni pääsin vielä käyttämään uuden höyryuunin höyrykypsennystä. Kannatti siis laittaa kello ajoissa soimaan.

Burgersämpylä

500 g vehnäjauhoja
1 ps kuivahiivaa
45 g sokeria
1 tl suolaa
1/4 tl leivinjauhetta
1/4 tl ruokasoodaa
2-3 dl vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää vesi vähitellen, jotta taikinasta ei tule liian löysää. Vaivaa taikina kimmoisaksi. Taikina saa nousta lämpimähkössä paikassa 20 minuuttia. Vaivaa taikina nostatuksen jälkeen uudelleen. Jaa taikina osiin ja pyörittele sämpylöiksi. Taikinasta tulee noin kahdeksan sämpylää. Miniversioita enemmänkin.

Paista uunin höyrytoiminnolla 170-asteessa noin 10 minuuttia.

Made ja sen maksa.

Pari vuotta sitten uskaltauduin syömään madetta ensimmäisen kerran elämässäni. Hurjan näköinen kala osoittautuikin mitä parhaimmaksi herkuksi.

Mateen maksaan olen kuitenkin suhtautunut edelleen epäillen, mutta nyt Glorian ruoan & viinin ohje houkutti testaamaan. Suolavedelle esikäsitelty maksa kieritettiin ruisjauhoissa ja syötiin paahdetun ruisleivän ja ranskankerman kanssa. Pienissä leipäsissä täyteläistä maksaa oli juuri sopivasti ja nyt olen ainakin päässyt maksan makuun. Loput mateesta uivat keiton joukkoon.

Tasapainoinen sunnuntaiaamu.

Uskon tasapainon hyvää tekevään vaikutukseen, (vaikka en aina siihen pääsekään). Elämässä yleensä ja pienissä yksityiskohdissa. Myös ruoan suhteen tasapaino on minulla yleensä avain hyvään ja onnelliseen oloon.

Sunnuntain aamiaisella runsasta ja muhevaa pancetalla, juustolla ja kananmunilla kruunattua leipää tasapainotti Virpin ohjeella porkkanasta, veriappelsiinista, varsiselleristä ja inkivääristä soseutettu mehu. Molemmat voimistivat omalla tavallaan.

Leivän ohje on australialaisesta Donna Hay -lehdestä.

Aamiaisleipä

1 1/4 tl kuivahiivaa
1 tl sokeria
160 ml vettä
225 g jauhoja (puolet voi olla täysjyväjauhoja)
1 tl suolaa
1 tl oliiviöljyä
4 kananmunaa
8 siivua pancettaa
250 g kirsikkatomaatteja
100 g raastettua juustoa esim. gruyere
1 tl kuivattuja chilihiutaleita
tuoretta basilikaa

Sekoita vesi, hiiva ja sokeri kulhossa. Lisää joukkoon jauhot, suola ja öljy. Vaivaa taikinaa, kunnes se on kimmoisaa. Minä tein taikinan jo edellisenä iltana ja annoin sen kohota yön yli jääkaapissa. Voit myös kohottaa taikinaa lämpimässä puoli tuntia.

Painele kohonnut taikina voideltuun vuokaan. Levitä päälle pancetta ja kirsikkatomaatit. Riko kananmunat päälle. Ripottele juustoraaste, chili ja basilika päällimmäiseksi ja ripottele pinnalle vielä öljyä.

Paista 220-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes pinta on hieman ruskistunut.

Yksinkertaisten asioiden hienoutta - Marja Nätin graavilohileipä.

 

Lauantai on vierähtänyt K-raudassa. Tiesittekö, että erilaisia hanavaihtoehtoja on paljon. Jopa uuvuttavan paljon. Ja oikeanlaisen hanan täytyy olla tyyppihyväksytty. Remontti on nimittäin edistynyt siihen vaiheeseen, että tuleva koti on räjähtäneessä tilassa ja lupapapereihin tarvitaan hanojen tiedot.

Hanavalinnat tehtyämme virkistimme itseämme Hakiksen hallin Kalaliike Marja Nätissä, jonka kahvilasta on tullut jo vakiopaikkamme. Yksinkertaiset asiat vain ovat niin hienoja. Ruisleipää, hyvää graavilohta ja tilliä. Muuta ei hanoista voipunut mieli tarvitse.