tiistai 22. marraskuuta 2011

Kuorrutettu punasipulikeitto lohdutukseen.

Kulinaarimurulan isännöimän marraskuun ruokahaasteen aiheena on comfort food eli lohtu- tai turvaruoka. Itselleni lohturuokaa on kahden tyyppistä, mutta molempia yhdistävänä tekijänä on lusikalla syöminen.

Fyysiseen heikkoon oloon toimii ehdottomasti parhaiten jäätelö, ja ihan kaupasta ostettu. Kurkku kipeänä, nenä valuen ja jäsenet särkien haluan vain maata sängyssä ison jäätelökulhon kanssa. Ruoan valmistamiseen ei riitä voimia ja tukkoiseen tunteeseen auttaa ehdottomasti parhaiten kylmä. Ja jäätelö toimii kyllä itse aiheutettuunkin heikkoon oloon.


Henkisestä heikosta olosta taas noustaan itse tehdyn ruoan avulla. Silloin kun maailma murjoo ja potkii päähän, voi ruoan avulla todistaa itselleen olevansa kuitenkin hengissä. Aromaattisen punasipulikeiton tuoksujen leijuessa asunnossa, voi ulkopuolisen maailman jättää omaan arvoonsa. Lautasellinen kuumaa keittoa ja ehkä, energian sen salliessa, pöydälle sytytetty kynttilä palauttavat uskon omaan itseen ja elämään. Ja siitähän lohturuoassa on kysymys.


Kuorrutetussa punasipulikeitossa yhdistyvät kaikki lohturuoan tärkeimmät ominaisuudet. Se on makeaa ja suolaista, lämmittävää, aromikasta ja jotenkin kunnollista ruokaa. Juusto-leipäkuorrute yhdistää rasvan ja hiilihydraatit, jotka kuuluvat ehdottomasti lohturuokaan.


Kuorrutettu punasipulikeitto

500 g punasipulia
50 g voita
2 omenaa
1 rkl hunajaa
7 dl kanalientä
3 dl valkoviiniä
2 rkl kuivattua timjamia
mustapippuria

Kuorrutus
4 viipaletta vaaleaa leipää
150 g voimakasta juustoraastetta

Halkaise ja viipaloi sipulit. Kuumenna voi kattilassa ja kuullota sipuleita noin 15 minuuttia, mutta älä anna niiden ruskistua. Lisää kuutioidet omenat ja hunaja kattilaan. Sekoita ja jatka kypsentämistä noin 5 minuuttia.

Lisää kanaliemi, valkoviini ja mausteet. Sekoita ja anna kiehua hiljalleen kannen alla noin tunti.

Kaada valmis keitto neljään uuninkestävään kulhoon. Lisää päälle paahdettu leipä paloiteltuna. Ripottele pinnalle juustoraaste ja kypsennä 250-asteisessa uunissa kunnes juusto on ruskistunut. Tämä vie noin 10 minuuttia. Nauti keitto ja anna lohdutuksen vallata mielesi.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Omenassa on katkarapu.

Viime viikonloppuna pääruoaksi tarjotulle hirvipadalle yritettiin keksiä jokin tarpeeksi raikas alkuruoka, joka ei täyttäisi liikaa ja sopisi marraskuuhun. Valinta osoittautui melko hankalaksi ja vaati useampien lehtien ja kirjojen selailua.

Viini-lehdestä vuodelta 2010 löytyi kiinnostavan kuuloinen resepti: piparjuurikatkaravuilla täytetty uuniomena. Suolainen uuniomena oli meille jotakin aivan uutta, joten poikkeuksellisesti resepti testattiin etukäteen.

Piparjuuri raikasti ruokaa ihanasti ja omenan makeus jäi yllättäen taka-alalle. Omena toimi juuri toivotulla tavalla alkuruokana ja jätti tilaa ja ruokahalua hyvin täyteläiselle hirvipadalle.



Piparjuurikatkaravuilla täytetyt uuniomenat.

4 kotimaista kiinteää omenaa
2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
1 rkl rypsiöljyä
2 tl raastettua piparjuurta
1/2 tl suolaa
1/4 tl rouhittua viherpippuria
2 rkl omenahilloa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
2 rkl hienonnettua persiljaa
180 g kuorittuja kypsiä katkarapuja
1 dl raastettua gruyerejuustoa

Pese omenat ja leikkaa niiden ylä- ja alaosista pienet viipaleet pois, jotta omenat pysyvät pystyssä. Poista siemenkodat omenaporalla. Koverra omenoita esimerkiksi meloniraudalla sen verran, että täytteelle tulee tilaa. Säästä sisuksista kaksi kolmasosaa täytteeseen.

Nosta omenat uunivuokaan tai pellille ja tuki poranreikä omenan palalla, jotta täytteet eivät valu.

Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita minuutti. Lisää omenasilppu ja jatka paistamista noin 5 minuuttia. Mausta seos piparjuurella, suolalla, pippurilla ja omenahillolla. Kannattaa testata piparjuuren vahvuus etukäteen, jotta se maistuu sopivasti seoksesta. Lisää tuorejuusto. Hienonna persilja ja sulatettu katkaravut ja sekoita ne seoksen joukkoon.

Täytä omenat rapuseoksella ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista omenoita 200-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. Omenat saavat kypsyä, mutta niiden pitää pysyä hyvin koossa. Tarjoa lämpiminä.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Venäläinen hirvipata odotetuille vieraille.

Viime viikonloppuna meillä oli onneksi kivojakin vieraita niiden ikävien lisäksi. Vanhempia ja miehen vanhempia oli odotettu innolla kyläilemään koko syksy. Viime syksynä ensimmäistä kertaa tehtyä venäläistä hirvipataa säästeltiin tänä vuonna erityisesti heitä varten. Ja onneksi se onnistui tälläkin kertaa aivan loistavasti.


Resepti on Glorian ruoasta & viinistä. Voimakkaana lihaliemenä olemme käyttäneet keististä ylijäänyttä keitinlientä, jonka olemme pakastaneet. Oluen ja makeuden ansiosta se antaa ihan oman sävynsä padalle.

Venäläinen hirvipata

1 kg hirven sisä- tai ulkopaistia
4 sipulia
4 valkosipulinkynttä
2 venäläistä suolakurkkua
voita
3 rkl hunajaa
mustapippuria
2 tl cayennepippuria
3 rkl vehnäjauhoja
5 dl voimakasta lihalientä
150 g sinihomejuustoa
240 g smetanaa

Kuori ja viipaloi sipulit ja kuutioi suolakurkut. Kuutioi liha noin 3x3 cm kokoisiksi paloiksi. Paista padassa lihakuutioihin kaunis väri voissa. Lisää sipulit ja hunaja. Sekoita hyvin ja lisää kuutioidut suolakurkut. Jatka paistamista noin 5 minuuttia. Mausta pippureilla. Ripottele joukkoon vehnäjauhot ja paista niitä käännellen muutama minuutti. Lisää lihaliemi ja murustele juusto joukkoon. Sekoita kunnes juusto sulaa ja lisää lopuksi smetana.

Peitä pata kannella ja nosta se 200-asteiseen uunin noin tunniksi. Alenna sen jälkeen lämpö 150-asteeseen ja kypsennä vielä ainakin puolisen tuntia. Pidempäänkin voi aivan hyvin hauduttaa. Tarkoitus on saada lihasta mahdollisimman mureaa.

Ota kansi padan päältä ja anna padan olla vielä hetki uunissa, jotta pinta saa väriä ja kastike kiehuu hieman kasaan.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Ravintola Allotria ja ihana Jarkko.

Onnea on kiva ravintola kotinurkilla. Sellainen johon voi poiketa hetken mielijohteesta, suoraan töistä tai kodin kautta, yksin tai toisen kanssa. Ravintola, jossa ruoka on hyvää, tunnelma rento ja palvelu kotoisaa.

Minun kortteliravintolani on Allotria Hämeenkadun ja Mäkelänkadun kulmassa. Kotoa sinne kävelee reilut viisi minuuttia. Ruoka on hyvää ja ronskia. Sisällä on kodikasta, kynttilöitä ja vanhoja huonekaluja. Ja välillä myös musiikkia.







Allotrian naapurissa on musiikkiteatteri Kapsäkki. Ja oikeana hetkenä siellä voi päästä Railio Ruuskanen klubilla nauttimaan ihanasta Jarkko Martikaisesta. Lasi punaviiniä ja Valssi tanssitaidottomille on pettämätön yhdistelmä.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Painajainen keittiössä - jauhokoisa.

Yksi painajaisistani on toteutunut! Keittiöstämme löytyi jauhokoisia. Reilu viikko sitten asunnossa lenteli aina silloin tällöin illalla pieni yöperhonen. Ensiksi epäilin vanhaa lautaa, jonka olimme ostaneet vähän aikaa sitten kattauksia varten. Seuraava epäilys oli lämpimän syksyn ja parvekkeen valojen yhdistelmä. Se kun houkuttaa helposti hyönteisiä.

Eilen googlailin asiaa vähän tarkemmin ja syylliseksi paljastui inhottava jauhokoisa. Jauhokoisa kulkeutuu yleensä kotiin toukkana jauhojen mukana ja leviää sieltä muihinkin ruokatavaroihin. Toukka syö jauhoja ja muuttuu jossain vaiheessa perhoseksi, joka lentelee yleensä hämärässä. Perhonen ei syö ruokatavaroita, mutta munii uusia munia, joista tulee lisää toukkia ja kierre on valmis.


Heinon tukku oli onneksi tänään auki isänpäivästä huolimatta, joten pääsimme ostamaan myrkkyä ja tiiviitä lasipurkkeja tulevaisuutta varten.

Kuivatavara-laatikoista löytyi kaksi toukkaa ja pari perhosta. Syyllistä jauhokoisan meille päätymiseen ei ihan täysin onnistuttu selvittämään. Ruokaa heitettiin pois puolitoista jätesäkillistä. Itku! Laatikot pestiin kunnolla ja myrkytettiin. Nyt jännitetään, että riittikö tämä vai jatkuuko taistelu. Olen lukenut jo vähän liikaakin kauhutarinoita netistä...

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Marraskuun merkit.

Ilmassa ja elämässä on marraskuun merkkejä. Marraskuu on jotenkin välitilamainen kuukausi, ei vielä talvea, mutta ei oikeastaan enää syksyäkään, eikä ihan jouluakaan. Marraskuussa itsestä ja muista pitää huolehtia jotenkin erityisen hyvin, eikä hemmottelua voi olla liikaa.


Marraskuussa rahka vaihtuu puuroon. Ihana lämmin tunne kylmään aamuun. Uunipuuro haudutetaan illalla valmiiksi ja lämmitetään aamulla. Suosikkeja ovat ohra, speltti ja kaura. Tai sitten voi tietysti keittää perinteisen kaurapuuron.


Glögi varastot on täydennetty ja kausi aloitettu. Tänä vuonna Blossan vuosimaku tuli onneksi taas Suomeen.


Töiden jälkeen käydään tiukka taistelu lenkkareiden ja villasukkien välillä.



Aamiaispöydästä löytyy taas Hesarin lisäksi kirkasvalolamppu ja d-vitamiinia.


Suklaa maistuu paremmalta kuin aikoihin. Kuvassa ainakin karpalolla ja mandariinilla maustettua raakasuklaata, chilillä ja limellä maustettua luomu suklaata ja Maraboun uutta limited edition talvimakua Orient, jossa on taatelia, pistaasia ja mantelia. Olenkohan muistanut mainita, että en pysty vastustamaan mitään syötävää, jonka sanotaan olevan saatavilla vain rajoitetun ajan. Pyöreät tryffelit ovat muuten Fiskarslaisen Petri's Chocolaten tekemiä. Aivan loistavia suklaita!

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Merimiehen sinisimpukat.

Ihanan ruokaisa Pyhäinpäiväviikonloppu. Perjantaina nautittiin illallista Motissa. Plussaa ruoasta ja miinusta akustiikasta. Neljän hengen seurueenkin kesken keskustelun käyminen oli lähes mahdotonta. Lauantaina ilo jatkui herkullisella brunssilla appivanhemmilla.

Illalla kruunattiin vielä päivä aloittamalla glögikausi omena-inkivääriglögillä ja syömällä sinisimpukoita Merimiehen tapaan ja itse tehtyjä ranskalaisia valkosipulimajoneesilla.



Mitä elämä olisi ilman ruokaa? Pyhäinpäivän teeman mukaisesti musiikiksi sai illallisen aikana valita vain jo kuolleiden artistien musiikkia. Levylistalle pääsivät niin Doors, Frank Sinatra kuin Amy Winehousekin.

Merimiehen sinisimpukat

2 pussia sinisimpukoita
voita
2 shalottisipulia
2-5  kpl valkosipulinkynsiä
noin 2 dl kuivaa valkoviiniä (esim. riesling)
suolaa
mustapippuria
(kuivattua chiliä)
tuoretta persiljaa

Kuori ja pilko sipulit. Käytä valkosipuleja makusi mukaan. Itse pidän simpukoista runsaasti valkosipulisina. Kuullota sipuleita voissa isossa kattilassa. Kaada joukkoon pari desiä viiniä ja mausta liemi suolalla ja pippurilla.

Anna liemen kiehahtaa ja kaada joukkoon pestyt ja puhdistetut sinisimpukat. Peitä kattila kannella ja anna kiehua noin 3 minuuttia kunnen simpukat ovat avautuneet. Ravista kattilaa muutaman kerran kunnolla. Kaikkien simpukoiden ei tarvitse koskea liemeen, koska myös höyry kypsentää niitä.

Lisää kattilaan runsaasti hienonnettua tuoretta persiljaa ja nosta kattila pöytään. Tarjoa ranskalaisten tai leivän kanssa.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Papua pastaan.

Ruokatavoitteen neljäs piste suoritettu. Olen ehkä vähän huolissani tahdista, koska nyt on kuitenkin jo marraskuu. Ja yhtäkään tekemästäni ruoasta en ole tehnyt uudestaan ja kehittänyt eteenpäin. Ehkä testailen reseptejä vuodenvaihteeseen ja jatkokehittelen siitä eteenpäin.


Tämän papupastan valmistin periaatteessa päivän myöhässä, sillä eilen oli Maailman vegaanipäivä. Tarvitsisin ehdottomasti jonkinlaisen ruokakalenterin, jotta pääsisin nauttimaan kaikista teemapäivistä. Nyt herään niihin usein liian myöhään. Tänä syksynä on mennyt ohi ainakin jo Kansallinen korvapuustipäivä. Onneksi Kansainvälinen Suomalaisen Oluen Päivä oli isosti esillä Hesarin etusivulla, joten siitä pääsi nauttimaan.

Papupastan ohje on Kausiruokaa-kirjasta. Ohjeesta poiketen lisäsin sipulin ja valkosipulin määrää ja kruunasin ruoan oliiveilla.

Papupasta

1 prk voipapuja
2 punasipulia
5 valkosipulin kynttä
1 prk tomaattipyreetä
1 dl vettä
oliiviöljyä
sokeria
suolaa
mustapippuria
kuivattuja yrttejä

200 g pastaa

Keitä pasta ohjeen mukaan. Yritä ajoittaa se niin, että se valmistuu samaan aikaan nopean kastikkeen kanssa.

Suikaloi sipulit ja viipaloi valkosipuli. Kuullota sipuleita, mustapippuria ja suolaa oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää pannulle huuhdotut ja valutetut pavut ja paista pari minuuttia. Lisää tomaattipyree, vesi, sokeri ja yrtit ja sekoita kunnolla. Anna kastikkeen kuumentua.

Sekoita halutessasi joukkoon myös tuoreita yrttejä. Kääntele pasta papuseoksen joukkoon. Ripottele päälle vielä oliiviöljyä ja halutessasi oliiveja.