Melukylän, Vaahteramäen ja Kesäkummun perintöä.

Joulutouhotus on taas vallannut mielen ja minuutit. Ei siinä mitään, mielestäni tietty tohina ja kiire kuuluukin joulunaluspäiviin. Ongelmia tuottaa vain ajoitus.

Minulle on nimittäin juurtunut melko syvään ajatus, että jouluaattoaamuna kaiken on oltava täydellistä. Lattialla ei saa olla pienintäkään roskaa, pyykkikorin on oltava tyhjä, koristeiden paikallaan, ruokien & leipomusten parhaimmillaan ja kukkien avattava nuppunsa juuri parahiksi. Syytän tästä Astrid Lindgrenin ihania satuja. Tiedättehän te Eemelin, Marikin ja muiden täydelliset joulut.

"Niin, nyt joulu saa tulla Kesäkumpuun, kaikki on valmista sen vastaanottamiseksi. Joka nurkka on pesty ja puhdas, kaikissa ikkunoissa on valkoiset, juurikovitetut verhot, kaikissa kynttilänjaloissa on kynttilät, uudet räsymatot loistavat keittiössä, kuparit kiiltävät seinillä." Astrid Lindgren: Kesäkummun joulu

En ilmeisesti oli tähän ikään mennessä tajunnut, että kysymyksessä on todellakin sadut. Kaikkea ei ole mahdollista tehdä valmiiksi vasta hetkeä ennen aattoa. Tätä mietin toissa yönä, kun heräsin kolmelta kasaamaan petivaatteet sängystä miehelleni mukaan otettavaksi ja pesulaan vietäväksi. Ovat sitten peitot ja tyynyt puhtaita jouluksi.

En aikataulua suunnitellessani ottanut huomioon, että joulun alla ruokakauppias miehelläni voisi olla vähän kiireitä ja aikaisia aamuja. Kuten vaikka neljältä alkavia... Saattaisi hänellä olla myös muutakin hommaa, kun kuskata meidän peittoja pesulaan ja takaisin. Yritän muistaa tämän ensi vuonna ja hyväksyä, että peitot pesetetään jo Lucian-päiväksi.

Mutta kyllä ne puhtaat peitot vaan niin ihanan kuohkeilta ja jouluisilta tuntuivat. Rauhaisaa joulueloa!

Kaivattuja makuja ja pikkuihminen.

Reilu viikko sitten meille syntyi suloinen pieni tyttö, pikku-L. Nyt ollaan viikon verran elelty kotona vauvahattarassa. Päivät kuluvat pientä tuijotellen ja tutustuen kodin ulkopuoliseen maailmaan vaunujen näkökulmasta. Ja minä, minä olen syönyt kaikkia niitä juttuja, joita odotusaikana niin kovasti kaipasin.

Graavikaloja, raakaa lihaa, ihania haisevia ja valuvia juustoja, cevicheä... Kuinka olenkaan teitä kaivannut!

Elämä on siis tällä hetkellä ihana yhdistelmä jotakin vanhaa ja paljon uutta.

Tyytyväisyys on elämän onni.

Tyytyväisyys on elämän onni sanotaan Etelä-Karjalassa. Ja syksyisenä mökkiviikonloppuna ymmärtää hyvin, mitä se tarkoittaa. Ei tarvita huippua, fantastista ja wowta, vaan tyytyväisyyteen riittää kourallinen mustikoita metsästä, sauna, sellaiset ystävät, joiden kanssa voi nauraa tai kadota yksin kirja kädessä terassille.

Tyytyväiseksi tekee matalalta paistava aurinko, paikalliset lepuskat, jo hieman kulahtanut rapukoriste ja pala luumupiirakkaa. Tiskaaminen aamulla, kun muut vielä nukkuvat, kahvi tippuu ja radio on hiljaisella.

Makuja, mietteitä ja maaliskuu.

Kalenterissa lukee maaliskuu, mutta ulkona on jo selvästi huhtikuu. (Juuri kun kirjoitin tämän, ulkona alkoi sataa lunta...). Tästä taitaa tulla ihanan pitkä kevät, kun jo tässä vaiheessa voi vaihtaa tennarit jalkaan ja pyrähtää kevätkaduille. Maaliskuussa olen ajatellut:

* Syödä vihreää. Kevät saa aina aikaan vihreän vallankumouksen mielessä ja lautasella. Raikkaus, salaatit ja yrtit ovat pop.

* Aloittaa vähemmän hehkeällä vihreällä, kun joulukinkun rippeistä keitetään iso kattilallinen hernekeittoa laskiaisen kunniaksi. Kehittelemäni sitruunaiset laskiaispullat löydät pian Arabian facebook-sivuilta.

* Kuunnella uutta musiikkia: Suvi Isotalo, Irina Björklund ja Olavi Uusivirta saavat luoda keittiön tunnelman.

* Käydä kotikulmille avatussa ja paljon kehutussa Döner Harjussa. Olisivatkohan jonot jo helpottaneet?

* Tarjota kavereille New Yorkin matkan jälkimainingeissa aamupalaa Ameriikan malliin: pannukakkuja, vaahterasiirappia, bageleita...

* Kaivaa reseptiarkistosta lohipihvit Thai-tyyliin. Juuri sitä maaliskuussa tarvittavaa raikkautta.

* Päättää kuukauden talvilomaan ja Lappiin. Vieläköhän pääsee hiihtämään? Joka tapauksessa tiedossa on kauppareissu Haaparannalle, poroa ja munkkeja.

Kuvassa on muuten New Yorkin kadulla auringossa paistatteleva lehtikaali. Se todellakin tulee siellä vastaan kaikkialla.

1, 2, 3.... 87.

Kauppiaan vaimon (ja myös siskon ja kavereiden) perjantai-ilta ja yö kuluivat rattoisasti laskien. Ja  kyllä me laskettiinkin. Suklaapatukoita, tomaattimurskia, maustepusseja, hammasharjoja ja aika monta muuta tuotetta. Tiesitkö, että suurehkon kaupan teolliselta osastolta löytyy noin 6000 tuotenimekettä?

Tuhannesti kiitoksia kaikille kanssalaskijoille.

Lux Helsinki - valon leikkiä.

Suosittelen lämpimästi kävelykierrosta Töölönlahdella pimeän tultua. Lux Helsinki on käynnissä vielä pari päivää ja Töölönlahti on muuttunut aivan maagiseksi paikaksi valotaideteosten täplittäessä sitä. Osa teoksista on hauskoja, osa koskettavia ja osa jopa vähän pelottavia. Ja lumettomuus vain korostaa valojen hienoutta.

Lumikuningattaret leivoksilla.

Balettia ja leivoksia kolmen sukupolven voimin. Lumikuningatar-baletin lavasteet tekivät minuun erityisen suuren vaikutuksen. Kuinka upeasti lavalle voidaankaan luoda Helsingin Kauppatori 1900-luvun alussa.

Joulukuun juttuja.

Joulukuu on hyvä kuu. Elämä keskittyy keittiöön, ruokapöydän ääreen, mutta välillä pistetään myös nenä ulos ja katsotaan, mitä maailmalla on tarjota.

* Ajattelin keittää glögisiirappia ainakin tällä Murun ohjeella.

* Kerkko Koskisen sovittama Hoosianna soi useammankin kerran. samoin kuin Whamin Last Christmas.

* Itsenäisyyspäivää juhlitaan ensin ruoan ääressä ja sitten hypitään Kulttuuritalolla Ismon tahdissa.

* Perinteisten joulukalenterien lisäksi joka toinen aamu saan suun makeaksi lakulla.

* Joulusuklaita käyn ostamassa Chjokosta.

* Täytän kodin joulukukilla. Tällainen Weekday Carnivalin asetelma ilahduttaisi.

* Lukupiirin pikkujoulut vietetään Tocassa.

* Keittiöön perustetaan ainakin yhdeksi päiväksi lahjapaja.

Kaunista & hyvää.

"Ajattele kuinka onnellinen olisit, jos juuri nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on - ja sen jälkeen saisit kaiken takaisin." Frances Rodman

Tämä lainaus pysäytti tänään Facebookin uutisvirrassa ja sai ajattelemaan. Nyt on hyvä aloittaa viikonloppu iloiten siitä kaikesta mitä jo on, ilman että sitä tarvitsee ensin ottaa pois.