perjantai 31. elokuuta 2012

Terveisiä keittiöstä.

Vietän perjantaita ja kesän virallisesti viimeistä iltaa laadukkaasti keittiössä.


Liinan alla nousee Jauhot suussa ohjeella tehty tillileipä huomisia rapuja varten.

Viime viikkoisista cake popseista jäi kakkua yli, joten pyörittelin kakun muruista ja maapähkinävoista uudet "tikkarit", jotka odottavat nyt suklaakuorrutusta.

Spotifyssa soi Kerkko Koskinen Kollektiivi. Jääkaapissa tekeytyy piparjuuri-kukkakaali ja kohta savustetaan parvekkeella! nieriä. Mitä sitä ihminen tekisi, jos ei rakastaisi ruokaa? Vielä pitäisi keksi pääruoka huomiselle rapu-aterialle.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Pastaa ja kukkakaalia.


Tämä pasta on nopea tehdä. Se sopii loistavasti elokuun iltoihin, joilloin haluaa nauttia häipyvästä valosta rauhassa. Kauneinta se on silloin, kun käyttää useamman värisiä kukkakaaleja.

Pastan ohje on aikoinaan otettu Glorian ruoasta & viinistä. Tällä kertaa laitoin kukkakaalin lisäksi parsakaalia.

Kastike valmistetaan kuullottamalla viipaloituja valkosipulinkynsiä ja pilkottua miedohkoa chiliä runsaassa oliiviöljyssä. Muutaman minuutin jälkeen joukkoon laitetaan muutama sardellifilee ja jatketaan miedolla lämmöllä kypsentämistä vielä pari minuuttia.

Samaan aikaan toisessa kattilassa keitetään pasta ja pari minuuttia ennen pastan valmistumista joukkoon heitetään kukkakaalin nuppuja, noin kourallinen per syöjä ja keitetään vielä pari minuuttia.

Pasta ja kukkakaalit valutetaan ja kumotaan pannulle kastikkeen joukkoon. Päälle heitetään vielä paahdettuja arungonkukansiemeniä, silputtuja yrttejä kuten lehtipersiljaa ja ruohosipulia sekä runsaasti parmesaanista vuoltuja lastuja. Halutessa ruokaan saa raikkautta raastetulla sitruunankuorella. Ihana öljyn, suolaisen kalan, rapean kukkakaalin ja aromaattisen juuston yhdistelmä!

maanantai 27. elokuuta 2012

Paahdettua kesäkurpitsaa.



Paahdettu kesäkurpitsa on loistava lisuke tähän aikaan vuodesta. Itse olen tehnyt sunnuntai-iltana pellillisen ja piristänyt lounassalaattia kesäkurpitsalla pitkin viikkoa.

Kuvissa olevassa satsissa on sekä vihreitä pitkulaisia kesäkurpitsoita että keltainen pyöreä. Maustoin kesäkurpitsaviipaleet ennen uuniin laittoa tuoreesta salviasta, kuivatusta chilistä, oliiviöljystä, suolasta ja pippurista morttelissa murskatulla tahnalla. Uunissa viipaleet olivat 225 asteessa reilut 20 minuutia. Ensi sunnuntaina ajattelin kokeilla salvian tilalla oreganoa, ja ehkä myös sitruunankuorta...

lauantai 25. elokuuta 2012

Cake pops villitys.


Nämä sitruunaiset trendiherkut laukkuun pakattuna suuntaamme tänään mökille.

Pakkohan cake popseja eli kakkutikkareita oli kokeilla. Nyt pää vilisee makuideoita, mutta kärsivällisyys ei välttämättä riitä pyörittelyyn... Nämä ainakin valmistuivat muutamien kirosanojen säestämänä.

torstai 23. elokuuta 2012

Mustafa´s Gemüse Kebap.


Oletko ikinä jonottanut kebapia yli puoli tuntia? Keskellä päivää? Selvinpäin?

Minä olen. Ja niin on varmasti moni muukin Berliinissä Mustafa´s Gemüse Kebapissa käynyt. Jono kiemurtelee Kreuzbergissä pitkin Mehrindammia. Siitä ei voi erehtyä.

Ja se kebap, se on täysin jonottamisen arvoista. Muutamalla eurolla sai valtavan rullan täynnä kanaa, öljyssä kypsennettyjä kasviksia, salaattia, sipulia, fetaa, yrttejä, tomaattia ja paria erilaista kastiketta. Kaikki suloisessa tasapainossa keskenään.

Mistä muuten löytäisin kebapiin sopivaa ohutta leipää? Tortilla on jotenkin väärin ja itse leipomistani tulee aina liian paksuja tai rapeita.

tiistai 21. elokuuta 2012

Mustikkapaistos metsästä.


Sunnuntaina jätimme suuntasimme Ravintolapäivän sijasta metsään. Haaveissani kajasteli litroittain mustikoita.

Kahden tunnin vesisateessa kykkimisen, kyykistelyn, tarpomisen ja kompastelun jälkeen koossa oli nippa nappa litra. Metsässä oli silti ihanaa.

Illalla juhlistimme saalista perinteisellä mustikka-kaurapaistoksella vaniljajäden kera. Mielestäni paras kaurapaistos sekoitetaan yksinkertaisesti 125 grammasta sulatettua voita, 4 desistä kaurahiutaleita ja 1 desistä fariinisokeria. Seos levitetään mustikkalitran päälle ja herkkua paistetaan 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Pidän paistoksesta eniten jäähtyneenä, mutta toiset taas vannovat lämpimän paistoksen nimeen. Ja mustikoiden tilalla käy vaikka herukat, karviaiset, puolukat tai omenat.

torstai 16. elokuuta 2012

Provolone eli juttua juustosta.

Kaikki alkoi heinäkuussa Berliinissä. Ostin Luigi Zuckermann nimisestä delistä salaatin, jossa muun hyvän lisäksi oli grillattua scamorza-juustoa. Ja voin sanoa, että juusto oli hyvää.

Seuraavana aamuna marssin takaisin deliin ja tilasin aamupalaksi leivän, jonka välissä oli scamorza-juustoa.

Seuraavalla viikolla marssin määrätietoisesti Hakaniemen halliin ja suoraan Lentävän lehmän tiskille. Scamorza-juustoa heiltä ei sillä hetkellä löytynyt, mutta osaava ja ihana myyjä tarjosi minulle tilalle provolonea, toista italialaista juustoa, joka myös sopii paistettavaksi. Provolone-pötköstä leikattiin noin sentin paksuiset viipaleet ja käärittiin paperiin minulle kassiin sujautettavaksi.

Minä kiirehdin kotiin, kuumensin pannulla öljyä ja paistoin kiekot kuumalla pannulla molemmin puolin. Koukussa ollaan! Provolonessa yhdistyy rapea pinta, pehmeä sisus ja vähän sitkoinen rakenne. Se ei ole yhtä suolaista ja natisevaa kuin halloumi ja se on erittäin hyvää.

Ylemmässä kuvassa on paistamattomat juustokiekot ja alemassa ihanan iso paistettu juusto salaatin kera.


tiistai 14. elokuuta 2012

Lehtihullun unelmakauppa Berliinissä.


Kauppa, jossa myydään enimmäkseen vain lehtiä. Kauppa, jossa myydään enimmäkseen vain harvinaisempia lehtiä. Kauppa, jossa myytävien lehtien aiheina ovat enimmäkseen design, taide, yhteiskunta, muoti, sisutus, arkkitehtuuri, ruoka ja kirjallisuus.


Tällainen kauppa voi olla totta. Ja voi myös olla totta, että minä kannoin Berliinissä do you read me?! -lehtikaupasta kaksi kassillista lehtiä mukanani Suomeen.


Nyt säilön niitä kuin kalleimpia aarteitani ja uskallan tuskin kääntää sivuakaan. Kinfolk saa huokailemaan ja unelmoimaan. Fire & Knives sisältää inspiroivia, älykkäitä kirjoituksia. Milk Decorationin esittelemiin koteihin menisin mieluusti kylään. Portin ruokanumerosta olen vasta lukenut alkusanat. Numero juhlistaa ruoan voimaa! Flamingon ostin vain silkasta hullaantumisesta. Lehti nostattaa kaikenlaista itse tekemistä. Ja sitten vielä Lucky Peach, lehti ruoasta ja kirjoittamisesta. Ja aiheena amerikkalainen ruoka.


Luulen, että näistä helmistä inspiroidun ja yllätyn vielä monta kertaa. Välillä yksi lukukerta vain on liian vähän.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Hitaasti keitetty toffee eli dulce de leche.



Täytyy tunnustaa, että olen välillä aikamoinen pelkuri. Käytän aivan liikaa ajatuksiani huolehtimiseen ja murehtimiseen. Dulce de lechesta eli makeasta kondensoidusta maidosta keitetystä toffeesta olin haaveillut jo pitkään. Olin kuitenkin lukenut jostakin, että säilykepurkki saattaa räjähtää keitettäessä ja pelkuruuksissani siirsin dulce de lechen valmistusta koko ajan tulevaisuuteen.

Tässä tapauksessa on kuitenkin niin, että rohkea toffeen syö ja tätä herkkua tosiaan tekee mieli lusikoida suoraan purkista suuhun. Minkäänlaista räjähdystä ei tapahtunut. Noudatin ohjeita tarkasti ja tarkistin vähän väliä, että purkki oli koko ajan kokonaan veden alla, eikä vesi kiehunut liian kovaa.

Dulce de leche valmistetaan laittamalla purkki kondensoitua maitoa veteen kattilaan. Purkin on oltava kokonaan veden alla. Vesi kiehautetaan ja purkin annetaan olla kevyesti poreilevassa vedessä noin 3 tuntia. Tämän jälkeen purkin annetaan rauhassa jäähtyä ennen avaamista. Kolmen tunnin keittämisellä minun toffeestani tuli aika paksua, joten kastikemaiseen lopputulokseen haluttaessa kannattaa vähän lyhentää aikaa.

Osa toffeesta pääsi sattumaraidoiksi raparperijätskiin ja loput syötiin nautinnollisesti sellaisenaan. Makiaa.

maanantai 6. elokuuta 2012

Der Hahn ist tot! - ravintola Berliinissä.



Kirjoitin aiemmin Berliinin mielenkiintoisista ravintolakonsepteista. Yksi käymistämme paikoista oli Kastanienalleen lähellä sijaitseva Der Hahn is tot! Ravintola tarjoaa joka ilta 4 ruokalajin menun 18 eurolla.

Alkuruokavaihtoehtoja oli kaksi, joista keitto noudettiin itse. Alkuruoan jälkeen seurasi mielestäni aterian hauskin vaihe. Pöytään kannettiin iso kulhollinen erilaisia vihreitä lehtiä. Salaatin sai itse kauhoa lautaselle ja maustaa pöydässä olleilla muutamalla öljy- ja etikkavaihtoehdolla ja suolalla & pippurilla. Tämä oli minusta tavattoman viehättävää.




Pääruokavaihtoehtoja oli neljä, joista yksi on käsittääkseni aina kukkoa viinissä ja jälkiruoka oli kaikille sama. Tunnelma ravintolassa oli rento ja kotoisa. Ruoka oli yksinkertaista ja hyvää. Ja ravintolan ansioksi voi myös laskea, että muistin myös taas, miten hyvää Pastis jäillä onkaan.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Loman viimeiset hetket.

Huomenna koittaa paluu arkeen ja töihin. Aurinkoisena sunnuntaina nautimme kuitenkin loman viimeisistä hetkistä rennosti.

Myöhäinen lounas ravintola Boathousessa. Carpacciota, siika, juustoja ja upeat, tuuliset maisemat.


Fillarointia Baanalla. On muuten hieno!


Iltapalaksi lettuja eli räiskäleitä, mansikoita, vadelmia ja jätskiä.


Kaunis sunnuntai.

lauantai 4. elokuuta 2012

Kesäpaikkoja 2 - Hyöky.





Minun kesäni ehdottomia vierailupaikkoja on Hyöky eli majakkalaiva Helsinki S/S Hyöky. Normaalisti Hyöky majailee Tervasaaressa, Haminassa, mutta kesällä sen voi löytää myös Kotkan Meripäiviltä. Ja meidän helsinkiläisten iloksi Hyöky yleensä tulee Silakkamarkkinoille lokakuussa.

Suurin osa Hyökyn viehätyksestä johtuu omistaja Patu Patasesta, joka onnistuu yhdistämään tarinat, mainostekstit ja kaiken maailman tavarat valloittavaksi kokonaisuudeksi. Hyökyllä toimii terassi ja kesällä laivan edustan lavalla saattaa olla myös esiintyjiä. Hyöky täyttää tänä vuonna 100-vuotta. Ihan niin pitkään minä en ole Hyökyllä käynyt, mutta 18-vuotissynttäreitäni juhlittiin aikanaan siellä. Ylen mukaan Hyöky olisi myytävänä syksyllä Hagelstamin Nautica-huutokaupassa. Jännittävää!