keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Tuorejuustovaahto kera kesän sadon.


Ihastuin pari vuotta sitten tuorejuustovaahdon ja marinoitujen vadelmien yhdistelmään. Povasin silloin, että jälkiruoasta tulisi klassikko minun keittiööni ja se on pitänyt paikkansa.

Jälkiruoka on yksinkertainen: sekoitus kermavaahtoa ja tuorejuustoa, jotka maustetaan sokerilla, vaniljalla ja sitruunalla ja tarjotaan liköörissä marinoitujen vadelmien kanssa.

Tänä kesänä pääsin hyödyntämään pihan ja metsän antimia tuorejuustomaljoja kootessani. Pihan hapankirsikkapuu suorastaan notkui kirsikoita ja keitin niistä pienen balsamicolla maustetun hillokkeen, jota lusikoin vaahdon sekaan raidaksi. Päälle kasasin keon mustikoita, jotka olin tällä kertaa poiminut torin sijasta metsästä. Ei hullumpaa näinkään.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Roseeta hehkuva Budapest.


Roseeviini ei ole koskaan ollut minun suosikkini. En toki ole kieltäytynyt lasillisesta, mutta harvoin olen itse sitä valinnut. Reissu helteiseen Budapestiin muutti kaiken.

Tuntui kuin kaikkien kaupungissa olijoiden lasissa olisi punertanut rosee. Roseeta juotiin viinilasista ravintolapöydässä ruoan kanssa ja viinibaarissa suihkulähteen reunalla istuen illan pimetessä. Sitä juotiin puutarhabaarissa vesilasista sellaisenaan ja sodalla laimennettuna. Sitä juotiin puistonpenkillä muovimukista, pillillä ja ilman. Väri vaihteli vain aavistuksen punertavasta hehkuvan punaiseen.

Rosee tuntui olevan kaupungin virallinen kesäjuoma ja tempaisi minutkin mukaansa. Nyt jääkapissa on yksi pullo kylmenemässä. Saa nähdä käykö tässä kuten niin usein on käynyt. Matkalla täysin oikealta tuntuneet asiat, oli sitten kysymys vaatteista, ruoasta tai vaikka musiikista, eivät tunnukaan enää samalta ja yhtä hyvältä kotona. Ehkä minäkään en ole kotona aivan sama, kuin olin Budapestin helteisillä kaduilla.

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Voi pojat mikä vohvelirauta.


Löysin juhannuksena kirpparilta liedellä käytettävän vohveliraudan, jollaisesta olen haaveillut pitkään. Pettymyksekseni vohvelirauta ei toiminutkaan induktiolla. Olen jo löytänyt raudalle uuden ja rakastavan kodin, mutta ennen luovutusta rautaa oli testattava mökillä.

Ja voi pojat millaisia vohveleita raudalla saakaan paistettua. Juuri täydellisen rapeita ja kullanruskeita. Täytyy vaan tosiaan muistaa kääntää rauta paistamisen puolivälissä, muuten lopputuloksena on toiselta puolelta musta ja toiselta valkoinen vohveli...

Vohvelit nautin aamupalaksi tuoreiden marjojen, lime curdilla maustetun ranskankerman ja minttusokerin kanssa. Ja elämä tuntui aikas hyvältä.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Nyt tai ei koskaan - kesäkeitto.


Jos aiot tehdä kesäkeittoa, nyt on oikea aika. Perunat ovat ohutkuorisia ja makeimmillaan. Porkkanat mehukkaita ja pieniä. Kukkakaali maistuvaa ja herneet tuoreita.

Maitopohjainen kesäkeitto ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, pikemminkin päinvastoin. Jouni Toivasen Glorian ruoalle ja viinille kehittämä resepti houkutti kuitenkin kokeilemaan. Kaikki keiton vihannekset kun maistuvat minulle enemmän kuin hyvin, mutta se lämmin maito tuottaa vähän vaikeuksia...

Jounin reseptissä oli kaksi tärkeää jujua. Ensinnäkin vihannekset keitettiin erikseen kypsiksi ja nostettiin heti jääveteen, jotta ne varmasti jäävät napakoiksi eivätkä kypsy liikaa. Vihannekset yhdistettiin vasta lopussa. Toisekseen lopussa liemeen murusteltiin sinihomejuustoa. Ja tämä oli se temppu, joka muutti minun suhtautumiseni maitopohjaiseen kesäkeittoon. Liemi ei ollutkaan enää vain lämmintä maitoa, vaan vienosti sinihomejuustolta maistuvaa lientä. Pieni asia, suuri vaikutus.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Heinäkuussa heilutaan.


Huh huh heinäkuuta, vaikkakaan ei hellettä. Helteestä tai sen puutteesta huolimatta ajattelin keskittyä heinäkuussa kesäisiin fiilikseen. Heinäkuussa:

* Lomaillaan. Ilman suurempia selityksiä.

* Syön marjoja. Mansikoita ensin, sitten pian myös mustikoita ja vadelmia ja heinäkuun edetessä myös karviaisia ja viinimarjoja.

* Rokkaan Turussa Ruisrockissa. Samalla reissulla pääsen toivottavasti Tintån terassille syömään ja juomaan viiniä.

* Luen puistoissa, kahviloissa ja laiturilla, ainakin Tiklin, Kiltin tytön ja Avioliittosimulaattorin.

* Teen aamiaiseksi tätä hedelmäpaistosta.

* Teen vadelmista yhtä suosikkijälkkäreistäni eli vadelmia & tuorejuustovaahtoa.

* Matkustan ensimmäistä kertaa Budapestiin. Vinkit ja suositukset ovat tervetulleita.

* Istun Molotowin terassilla kirja kädessä.

* Syön jäätelöä, ehkä jopa enemmän kuin talvella. Ainakin syön enemmän tötteröitä.

* Heinäkuun lopussa suuntaan Skruudiksen porukassa Meripäiville ruokkimaan nälkäisiä vierailijoita.

Tuoreimmat ja herkullisimmat reissukuulumiset löydät aina Lempiruoan Facebook-sivuilta. Kannattaa siis liittyä Tykkääjiin.

tiistai 1. heinäkuuta 2014

Kylässä juustomestarin luona.


Jos juhannus vietetään Mouhijärven lähistöllä, niin olisihan se kurjaa palata kotiin vierailematta Herkkujuustolassa. Onneksi ihana isäntäväkemme oli varannut meille kyläilyn juustolaan ja me pääsimme tapaamaan juustomestari Peter Dörigin sekä maistelemaan juustoja.

Appenzelleristä (wau!) kotoisin oleva Peter muutti Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Hän kertoi meille valloittavasti ja loistavalla suomenkielellä juustolan perustamisesta ja juuston valmistuksesta. Ja hurmasi seurueen naiset ranskalaisittain sorahtavalla ärrällään.

Saimme maistella juustoja ja kurkata tehtaaseen. Ja tietysti myös ostaa tuliaisia kotiin. Ja melko painava kassi siitä tulikin. Ennestään suosikkejani ovat olleet Metsuri ja Vilho, joten niitä tietysti. Uutena tuttavuutena tarjolla oli Villi-Vili, jossa morbiermainen raita on saatu aikaan yrteillä. Toinen uutuus olisi ollut sahtijuusto, mutta se oli ennen juhannusta ostettu parempiin suihin.

Kotona sitten herkuteltiin juustoilla suut muikeina. Juustola näyttää olevan kesäisin auki aina arkipäiväisin. Jos ajelette siellä päin, niin suosittelen vierailua juuston kuvat silmissä kiiluen.