Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lisukkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lisukkeet. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. elokuuta 2015

Kukkakaalia yrttisellä munavoisulalla.


Kuluva kesä on kyllä ollut kaalin juhlaa. Grillatun kaalin ja Hanna G:n kaalisalaatin lisäksi olen ollut aivan onneissani kukkakaalista. Sekin on päässyt grilliin, mutta on kukkakaalia syöty myös raakana, friteerattuna ja paahdettuna.

Ja sitten kevyesti keitettynä ihanan yrttisen munavoisulan kanssa. Maailmassa kun ei ole montaakaan asiaa, jota ei voisula parantaisi. Ohje on napattu vanhasta Glorian ruoasta ja viinistä.

Kukkakaali yrttisellä munavoisulalla

1 iso tai 2 pientä kukkakaalia (pieni on yleensä makeampi)
2 kananmunaa
125 g voita
1-2 dl hienonnettua salviaa
2 dl hienonnettua persiljaa

Keitä kananmunat kypsäksi. Keltuainen saa jäädä kunnolla keltaiseksi, mutta ei valuvaksi.

Puhdista kukkakaali, mutta jätä suojalehdet paikoilleen. Keitä suolalla maustetussa vedessä napakan kypsäksi, koosta riippuen 10-15 minuuttia.

Sulata voi ja lisää joukkoon hienonnetut yrtit ja pilkotut kananmunat.

Nosta keitetyt kukkakaalit vadille ja availe kukintoja hieman sormilla. Lusikoi yrttinen voiseos kukkakaalien päälle ja koloihin.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Grillattu kaali on kesän kunkku.


Tänä kesänä olen puhunut säästä, paljon. Mahdollisesti jopa enemmän kuin koskaan. Tänä kesänä olen myös grillannut sateessa, monta kertaa. Ehkä useammin kuin koskaan ennen. Kaksi toisiinsa liittyvää asiaa.

Sateessa grillaaminen on tuonut tullessaan uuden grillisuosikin, joka ei missään tapauksessa vaadi sadetta, vaan toimii myös paisteessa. Sitä on taidettu päästä kokeilemaan kerran. Grillattu varhaiskaali on aivan mahtavaa kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Kaali jostain syystä pitää erityisen paljon tummaksi paahtuneesta pinnasta, eikä maistu lainkaan palaneelta tai kitkerältä. Ja ei voi grillailu paljon tämän helpommaksi mennä.

Kaali leikataan lohkoiksi. Lohkot sivellään öljyllä ja isketään grilliin. Käännellään aina välillä, annetaan pinnan mustua ja kaalin pehmentyä hieman. Päälle ripaus suolaa ja ei kun tarjolle. Halutessaan kuuman kaalin päälle voi laittaa vielä voita, mutta se ei ole ollenkaan välttämätöntä. Varsinkaan jos kaali syödään lisukkeena.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Hanna G:n varhaiskaalisalaatti.


 Hanna G:n varhaiskaalisalaatti on ollut meidän keittiön luottoresepti jo usean kesän ajan. Salaattia tehdään lähes viikoittain siitä asti kun ensimmäiset unkarilaiset varhaiskaalit ilmestyvät kauppoihin. Ja salaatin valtakausi jatkuu aina elokuulle asti.

Salaatti on nopea tehdä, raaka-aineet ovat saatavissa lähes kaupasta kuin kaupasta eli toimii myös mökillä ja se sopii kalan kaveriksi mitä parhaiten. Omasta mielestäni erityisesti savukalan kaveriksi.

Hanna G:n varhaiskaalisalaatti

1 pieni varhaiskaali
2 keitettyä kananmunaa
1 puntti tilliä
1 prk kermaviiliä
1 sitruunan mehu
1 rkl Dijon-sinappia
suolaa
mustapippuria

Leikkaa kaali neljäksi lohkoksi. Suikaloi se suureen kulhoon, mutta jätä kovin kanta käyttämättä. Pilko joukkoon keitetyt kananmunat ja hienonna tilli.

Sekoita kermaviilin joukkoon sitruunan mehu ja sinappi ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike kaalin joukkoon.

Salaatti ja syöjät tykkäävät, jos se saa mausta hetken viileässä ennen syömistä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Klassikko lapsuudesta - lehtipihvi (ja gratinoitu bataatti).


Olin lapsena aika nirso. Ravintolassa tilasin lähes aina lehtipihvin ja ranskalaiset. Joskus, vaihtelun vuoksi, lautaselta löytyi lehtipihvin sijaan nakkeja, mutta lehtipihvi oli ehdoton ykkönen.

Ja ei se hullumpaa ole nykyäänkään, vaikka repertuaari onkin vuosien varrella kasvanut. Lehtipihvin kaveriksi kuuluu ehdottomasti valkosipuli-persiljavoi, ei se grillimausteinen versio, johon nykyään välillä törmää. Ja pahinta on, jos itse pihvikin on maustettu grillimausteella. Sitä en olisi hyväksynyt lapsena, enkä hyväksy vieläkään.

Viikonloppuna valmistin lehtipihvin seuraksi gratinoituja bataatteja Mari Moilasen Sitä Parempi Soppa -kirjan ohjeella. En ole ihan varma, mitä Lotta 8 v. olisi tuumannut, mutta tähän aikuisempaan versioon bataatti upposi täysillä.

Gratinoidut bataatit

1 iso tai 2 pienempää bataattia
oliiviöljyä
1,5 dl voimakasta juustoa raastettuna
25 g voita
1/2 tl jauhettua muskottia
chilijauhetta
suolaa

Pese ja halkaise bataatti. Voitele leikkauspinta öljyllä ja kypsennä bataatin puolikkaita 200-asteisessa uunissa, kunnes ne ovat täysin pehmeitä. Ison bataatin kanssa tähän meni noin tunti.

Kaavi sisus varovasti lusikalla kypsästä bataatista. Kuoren pitäisi pysyä ehjänä. Laita sisus kulhoon ja mittaa joukkoon lähes kaikki juustoraaste, voi, muskotti, chili ja suola. Soseuta sauvasekoittimella sileäksi.

Täytä bataatinkuoret seoksella ja ripottele loput juustoraasteesta pinnalle. Lisää vielä hyppysellinen chilijauhetta. Gratinoi bataatteja uunissa noin 10 minuuttia, kunnes juusto on saanut hieman väriä.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Fisutaco sohvalla.


Tacot* syödään sohvalla, käsin. Ja välillä nuollaan sormista valuvaa ranskankermaa. Nämä pehmeät tacot me täytimme vaihteen vuoksi mausteissa pyöritetyillä ja uunissa kypsennetyillä lohipaloilla.

Kasvikset hoituivat kahdella salaatilla. Toisessa oli varhaiskaalia, se on varma kevään merkki parsan lisäksi, pieneksi silputtu jalopenoa, limeä ja ranskankermaa.

Toisen salaatin ohjeen löysin Smitten Kitcheniltä. Avokadoa ja kurkkua pilkottuna, (kevät)sipulia silputtuna, korianteria ja kastikkeeksi majoneesia, limeä ja chilikastiketta, kuten nyt vaikka srirachaa. Tämä salaatti oli kyllä kaikkien kehujensa arvoinen.

Avokado-kurkkusalaatti

1 kurkku
1 kevätsipuli
1 iso avokado
2 rkl majoneesia
1/2 limen mehu
chilikastiketta
suolaa
kourallinen korianteria

Halkaise kurkku pitkittäin ja poista siemenet. Leikkaa kurkku reiluiksi paloiksi. Pilko avokado ja kevätsipuli ja laita kurkun kanssa kulhoon. Sekoita majoneesin joukkoon mausteet, lime, chilikastike ja suola.

Sekoita kastike kasvisten joukkoon. Lisää päälle reilu kourallinen pilkottua korianteria.

*Tacoista sen verran, että jos olen ymmärtänyt oikein, niin Meksikossa tacot ovat pieniä, pehmeitä maissilettuja, texmexissä taas kovempi, keltainen maissikuori.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Punajuuri-fetahummus.



Onko hummuksen syvin olemus kikherneissä vai sosemuodossa vai tahinissa? Saako tätä punajuuresta tehtyä sosetta edes kutsua hummukseksi? Minä ajattelin joka tapauksessa kutsua, koska mausteet ja käyttötarkoitukset ovat hummukselta lainattuja.

Korvasin kikherneet uunissa kokonaisina kypsentämilläni punajuurilla. Ennakoiva tyyppi kypsentää punajuuret vaikka paria päivää aiemmin, jos uuni muutenkin on käytössä. Vähemmän ennakoiva kypsentää uunissa vain neljä punajuurta.

Kypsät punajuuret kuoritaan, pilkotaan ja heitetään yleiskoneen kulhoon. Perään ruokalusikallisen tahinia, muutaman sitruunamehua, mustapippuria ja oliiviöljyä. Valkosipulikaan ei ole pahitteeksi. Ja sitten vain kaikki sekaisin.

Lopuksi murskasin sormin joukkoon reilun palan fetaa. Jos seoksesta haluaa sileämmän, voi fetankin laittaa tehosekoittimeen. Punajuuri-fetahummus toimii hyvin leivän päällä tai salaatin lisukkeena. Ja huomenna ajattelin sijoittaa loput wrappeihin savulohen kanssa.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Kauniin naisen punakaalisalaatti.

Yhteistyö Blogatin ja WSOY:n kanssa

R a k a s t a n keittokirjoja. Yksi rentouttavimmista asioista on lukea illalla sängyssä keittokirjaa, maailma tuntuu turvalliselta paikalta ja uniin jää pyörimään herkulliset maut. Tunnustan, että erityisen inspiroivan kirjan kanssa aivot saattavat kyllä käydä ylikierroksilla ja uni karttaa silmää.

Keittokirjarakkauteni vuoksi ilahduinkin, kun Blogat otti yhteyttä ja kysyi, josko haluaisin WSOY:n lähettävän minulle Vera Jordanovan uuden ja ensimmäisen keittokirjan Don't miss a bite. Kiitos kyllä. Teininä ollessani Vera oli mielestäni yksi maailman kauneimmista naisista, joten kirja kiinnosti ja kaunis Vera on toki edelleenkin.

Kirja vie lukijan Veran mukana pitkin maailmaa ja pienet tarinat avaavat kirjaan valikoituja reseptejä. Kirja on kuin ruoka-aiheinen päiväkirja, johon on päätynyt kirjoittajalle tärkeät paikat ja reseptit.

Itse innostuin ehkä eniten kirjan aamiaisresepteistä, mutta sen lisäksi kokeilulistalleni päätyi ainakin kanapata kuivattujen viikunoiden ja pancetan kera. Kirjasta huomasi, että Vera on asunut ison osan elämästään muualla kuin Suomessa, tarinoissa se viehätti, resepteissä saattaa aiheuttaa hankaluuksia joidenkin raaka-aineiden suhteen. Esimerkiksi valkoista paprikaa löytää Suomesta melko harvoin.

Punakaalisalaattia Vera suosittelee juhlapöydän lisäksi virkistäväksi kesäateriaksi. Minun mielestäni salaatin makumaailma suorastaan huutaa talven juhlakautta, ankankoipia ja pimeitä iltoja. Alla resepti pienen pienin muunnoksin.

Punakaalisalaatti

400 g punakaalia
2 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
pieni kourallinen pekanpähkinöitä
2 rkl kuivattuja karpaloita
2 rkl lehtipersiljaa silputtuna
1 rkl oliiviöljyä
2 pientä omenaa

Suikaloin punakaali ohuelti. Sekoita kulhossa ripaus suolaa ja 1 ruokalusikallinen sitruunamehua. Lisää kaali joukkoon ja puristele, kunnes kaali on pehmennyt hieman. Sekoita joukkoon karpalot, lehtipersilja, oliiviöljy ja loput sitruunamehusta. Viipaloi omenat ja sekoita ne salaatin joukkoon.

Paahda pekanpähkinät kuivalla pannulla kevyesti. Viimeistele kaalisalaatti pähkinöillä.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Lehtikaalipesto - vihreää voimaa.


Lehtikaali on tullut tänne jäädäkseen, ainakin toivottavasti. Muutama vuosi sitten siihen törmääminen oli harvinainen ilo, mutta nykyään sitä onneksi löytää useimmista kaupoista. Ja vieläpä pitkälle syksyyn. Lehtikaalin lisäksi olen onnistunut tänä syksynä löytämään sen kavereita eli punalehtikaalia ja palmukaalia.

Syön lehtikaalin useimmiten raakana salaatissa tai sitten nopeasti pannulla paistettuna. Tämä Donna Hay ruokalehdestä oleva lehtikaalipesto oli mukavaa vaihtelua. Chilit ja valkosipuli tuovat siihen sopivasti särmää. Pesto toimi hyvin uunissa paahdettujen vihannesten kanssa ja seuraavana päivänä salaatinkastikkeena. Pastankin kanssa sitä voisi syödä.

Lehtikaalipesto

150 g lehtikaalia
55 g manteleita
2 punaista chiliä
3 valkosipulinkynttä
1 ruukku lehtipersiljaa
1/2 sitruunan mehu
2 dl oliiviöljyä
20 g voimakasta kovaa juustoa raastettuna (parmesaani, manchego...)

Ryöppää lehtikaali nopeasti kiehuvassa vedessä. Poista keskiruoti ja pilko lehtikaali monitoimikoneen kulhoon. Voit tehdä peston myös sauvasekoittimella. Laita mantelit, kuoritut valkosipulinkynnet ja chilit uunipellille, ripottele päälle ruokalusikallinen oliiviöljyä ja paahda niitä kuumassa uunissa noin 10 minuuttia. Poista chileistä siemenet ja lisää ne manteleiden ja valkosipulin kanssa lehtikaalin joukkoon.

Laita joukkoon myös persilja, sitruunanmehu ja puolet oliiviöljystä. Jauha ainekset karkeaksi. Sekoita lopuksi joukkoon juustoraaste ja loput oliiviöljystä. Mausta pesto suolalla ja pippurilla.

maanantai 4. elokuuta 2014

Kesäkaalia ja salviavoita.


Tämä ruoka syntyi vahingossa, niin kuin ne aina joskus tekevät. Vietimme kesäiltaa ja ystäväni paistoi meille villisianfileetä. Minä tein salaattia grillatuista kesäkurpitsoista. Salaatti näytti vähän liian pieneltä ja päätimme hyödyntää myös jääkaapissa lojuvan puolikkaan kesäkaalin.

Ystäväni pilkkoi kaalin ja paistoi sen possun rasvassa kevyesti. Juuri sen verran, että kaali pehmeni vähän, mutta ei menettänyt rapeuttaan täysin. Hän myös ehdotti, että tekisin salviavoin seuraksi.

Noukin pihalta salvian ja päätin poiketa tavoistani. Yleensä teen maustevoin pilkkomalla yrtit pieneksi voin joukkoon. Tällä kertaa soseutin salvian ja pehmeän voin sauvasekoittimella vaaleanvihreäksi salviavoiksi.

Voi lusikoitiin vadille kasatun kaalin päälle ja yhdistelmä toimi täydellisesti villisian kanssa ja ilman.

Kesäkaalia ja salviavoita

reilu kourallinen suikaloitua kaalia per syöjä
öljyä tai voita kaalin paistamiseen
suolaa
noin ruokalusikallinen voita per syöjä
noin 8 salvianlehteä per syöjä

Nosta voi pehmenemään huoneenlämpöön. Kuumenna öljy tai voi pannulla ja paista suikaloitu kaali kevyesti. Mausta kaali suolalla.

Kaalin paistuessa revi salvia voin joukkoon ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella.

Nosta paistettu kaali lautaselle ja lusikoi päälle salviavoi.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Kaikki samalla lautasella - marinoitu parsa.


Tämän runsaan ja monimuotoisen salaatin reseptin olen joskus napannut talteen Oliviasta. Kyseessä ei todellakaan ole lisukesalaatti vaan kokonainen ateria, josta ei makuja ja ruokaisuutta puutu. Vai mitä sanot paistetusta siiasta, marinoidusta parsasta, juustosta, paahdetuista manteleista, pekonista ja siihen päälle vielä kasa erilaisia kasviksia ja hedelmiä.

Pidän erityisesti salaattiin kuuluvasta marinoidusta parsasta. Parsa toimii loistavasti lisukkeena myös sellaisenaan tai vähän yksinkertaisempaan salaattiin sekoitettuna.

Marinoitu parsa

1 nippu vihreää parsaa
1 punasipuli
2 sardellifileetä
1/2 sitruunan kuori raastettuna
1 rkl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
1 tl kapriksia
1/2 tl sokeria

Valmistele ensin parsat. Huuhtele ne huolellisesti ja leikkaa kannasta kuiva osa pois. Kuori parsat kevyesti tarvittaessa. Minä jätän yleensä ohuet parsat kuorimatta. Kiehauta laakeassa kattilassa vesi ja keitä parsoja 3-4 minuuttia. Nosta parsat kuumasta vedestä pyyhkeen päälle valumaan.

Aloita marinadin valmistaminen kuorimalla sipuli. Viipaloi se ohuelti. Murskaa sardellit ja kaprikset haarukalla ison kulhon pohjalla. (Jos käytät suolaan säilöttyjä kapriksia, muista liottaa ne ensin.) Lisää sitruunan kuori ja mehu, öljy, kaprikset, viipaloitu sipuli ja sokeri. Sekoita kaikki keskenään.

Paloittele jäähtynyt parsa muutaman sentin paloiksi ja nostele marinadin joukkoon.

P.S. Kuvan salaatista puuttuu se paistettu siika, koska se nostettiin lautaselle suoraan pannulta.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Kisakatsomon yllättäjä - maapähkinäkastike.


Terveisiä kisakatsomosta! Tai oikeastaan kahdesta kisakatsomosta, kun hypitään lätkän ja Eurovaalien välillä.

Vielä eilen nukkumaan käydessäni olin varma, että kisakatsomon ruokateema on Kroatia. Aamuun mennessä alitajunta ja helle olivat tehneet tekojaan ja mieleni teki kasviksia, raikkautta, poltetta ja korianteria.

Harppaus Euroopasta Itään ja pöytään kasattiin vietnamilaisten kesärullien tarpeet. Majoneesin sijasta tein  rullia mehevöittämään maapähkinäkastikkeen The Year In Food -blogin ohjetta soveltaen.

Maapähkinäkastike

0,7 dl maapähkinävoita (makeuttamatonta)
0,5 dl vettä
2 valkoispulinkynttä pilkottuna
 ruokalusikallinen inkivääriä pilkottuna
2 rkl limen mehua
1 rkl agavesiirappia
chilihiutaleita
ripaus suolaa

Soseuta kaikki ainekset keskenään tasaiseksi. Lisää vettä sen mukaan, kuinka löysää kastikkeesta haluat.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Raakaa parsaa ja parmesaania.


Parsakausi on iskenyt toden teolla vihreät vartensa minun ympärilleni. Ostoslistalla lukee lähes joka päivä parsanippu tai kaksi. Uunissa paahtamisen lisäksi olen hurmaantunut parsasta raakana, salaattimaisena lisukkeena.

Resepti on yksinkertainen ja yhdistelmä monia netissä näkemiäni ohjeita. Tarvitset vain parsaa, parmesaania, sitruunan, oliiviöljyä, suolaa & pippuria.

Parsasta höylätään kuorimaveitselle ohuita siivuja. Nuput yleensä katkeavat jossain vaiheessa, mutta se ei haittaa. Heitä ne vain samaan kulhoon siivujen kanssa. Sekoita erillisessä kulhossa pieni kourallinen raastettua parmesaania, pari ruokalusikallista sitruunanmehua ja mausta suolalla & pippurilla. Sekoita sitten voimakkaasti joukkoon oliiviöljyä. Tarvitset pari kertaa sitruunamehun määrän.

Sekoita parmesaani-vinaigrette parsasuikaleiden joukkoon ja nautin heti, kun parsat ovat vielä rapsakoita.

tiistai 14. tammikuuta 2014

Makean paahteinen palsternakka.


Oletteko huomanneet, että palsternakasta tulee kuorittaessa aivan huumaava tuoksu. Kukkea ja maanläheinen.

Uunissa paahdetut, hunajalla ja rosmariinilla maustetut, palsternakat sopivat loistavasti lämpimäksi lisäkkeeksi tai talvisalaatteihin, myös kylmänä.

Kuori ja pilko muutama palsternakka lohkoiksi. Öljyä ja suolaa kevyesti ja kypsennä 200-asteisessa uunissa vartin verran, kunnes palsternakat ovat kypsyneet. Nosta pelti pois uunista, ripottele päälle tuoretta rosmariinia, ruokalusikallinen hunajaa ja pinjansiemeniä. Nosta pelti takaisin uuniin grillivastusten alle ja lisää vähän lämpöä. Anna ruskistua pari minuuttia.

Jos olisin syönyt palsternakat lämpiminä, olisin ripotellut päälle vielä fetaa tai sinihomejuustoa ennen grillivastusten alle laittamista.

torstai 5. syyskuuta 2013

Sinappihuntu on kukkakaalilla yllä.


Tänä kesänä minut on vallannut jonkinasteinen kukkakaalihulluus. Salaattia raa´asta kukkakaalista, pastaa, jossa kukkakaali keitetään pastan kanssa samassa vedessä ja sitten tätä aivan mahtavaa lisuketta: paahdettua kukkakaalia.

Laita rinnalle savukalaa tai sinapin bestistä makkaraa ja keskity nauttimaan.

Lotta Lundgren kuukaudesta huolimatta tämä ruoka on kirjasta Pipsan keittiössä. Puolustuksena sanottakoon, että viimeksi olen tehnyt tätä elokuussa. En usko Lotan kuitenkaan pahastuvan, vaikka tätä syyskuussakin tekisi.

Paahdettu kukkakaali

1 kukkakaali
suolaa
4 rkl voita
2 rkl sitruunamehua
1/2 luomusitruunan kuori raastettuna
2 rkl kokojyväistä sinappia
ruohosipulia tai persiljaa silputtuna

Revi kukkakaali noin suupalan kokoisiksi nupuiksi. Tai käytä veistä, jos se tuntuu luontevammalta. Laita kukkakaalit pellille ja mausta suolalla. Paahda 200 asteisessa uunissa noin vartti, kunnes kukkakaali on hieman pehmennyt.

Valmista kukkakaalin kypsyessä kastike. Sulata voi pienessä kattilassa ja lisää sen joukkoon sitruunamehu, sitruunankuori, sinappi ja yrtit.

Kaada kastike kukkakaalien päälle, sekoita. Jatka paistamista noin 10 minuuttia, kunnes kukkakaali on saanut hieman väriä.

tiistai 13. elokuuta 2013

Kapris ja oliivi täytteiset kesäkurpitsat.


Olen kuullut useammankin ihmisen sanovan, että kesäkurpitsasta saa niin valtavan sadon, ettei tahdo keksiä käyttöä sille kaikelle. Minä en kuulu heihin, en kuulunut edes silloin, kun kasvatin parvekkeella kesäkurpitsaa. Ja tämä ei johtunut runsaasta mielikuvituksesta, vaan sadon suuruudesta (pienuudesta).

Kesäkurpitsojen suhteen olen kauppojen varassa. Harmikseni Suomessa tuntuu usein olevan tapana antaa kesäkurpitsojen kasvaa mahdollisimman isoiksi, jolloin rakenne ja maku kärsivät. Onneksi on olemassa täytetyt kesäkurpitsat, joissa vähän suurempi koko on eduksi.

Tämä ohje on Glorian ruoasta&viinistä. Ohje vaatii hieman vaivannäköä tomaattien kalttauksineen yms., mutta monikerroksinen maku on mielestäni sen arvoinen.

Täytetyt kesäkurpitsat

2 pienehköä kesäkurpitsaa
4 tomaattia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kapriksia (mielellään suolaan säilöttyjä)
1 dl mustia oliiveja
1 sitruuna
2 rkl tuoreita yrttejä (persilja & ruohosipuli)
suolaa
oliiviöljyä
75 g juustoa raastettuna (esim. parmesaani)

Pese ja halkaise kurpitsat. Koverra lusikalla hiukan sisusta pois, niin saat tilaa täytteelle. Kypsennä kurpitsoita 180-asteisessa uunissa 10 minuuttia.

Tee tomaatteihin ristiviilto ja upota ne hetkeksi kiehuvaan veteen. Näin saat kuoren irrotettua helpommin. Leikkaa tomaatit tämän jälkeen neljään osaan ja poista siemenet & puiseva kanta. Pilko tomaattiliha täytettä varten ja laita kulhoon.

Kuullota pilkottua sipulia ja valkosipulia öljyssä muutama minuutti ja sekoita tomaattien joukkoon. Lisää pilkotut oliivit (poista kivet tarvittaessa), liotetut kaprikset, raastettu sitruunankuori, sitruunan mehu ja yrtit. Mausta suolalla ja lisää joukkoon oliiviöljyä, niin että saat muhennosmaisen seoksen.

Täytä esikypsennetyt kesäkurpitsat täytteellä. Kekoa juustoraaste päälle ja paista vielä noin 20 minuuttia.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Salaatti paahdetuista ruusukaaleista.



Eilisen Ruokatorstain lämpimien salaattien reseptit tulivat todella tarpeeseen. Kotona vallitsee kaaos. Muuttolaatikoita, puoliksi tyhjennettyjä kaappeja, kierrätykseen, roskikseen tai johonkin muualle meneviä pinoja kaikkialla. Harmoniaa ja kauneutta ei juurikaan.

Sen lisäksi olen syönyt hernekeittoa viisi päivää putkeen. Ja älkää käsittäkö väärin, rakastan hernekeittoa. Liikaa on kuitenkin liikaa.

Perjantai-ilta on siis loistava syy tehdä salaattia paahdetuista ruusukaaleista, avata viinipulloa ja kääntää katse muuttolaatikoista. Kyllä sitä kauneuttakin sitten löytyy.

Vaahterasiirappinen ruusukaalisalaatti

500 g ruusukaaleja
1 rkl voita
1/2 dl vaahterasiirappia
1/2 dl kuivattuja karpaloita
sitruunamehua
suolaa mustapippuria

Salaatteja

Salvia-leipämurut
2 dl kuivaa leipää isoiksi muruiksi murusteltuna
1 rkl voita
2 rkl tuoretta salviaa silputtuna

Valmista ensin leipämurut paistamalla niitä voissa, kunnes ne ruskistuvat.

Siisti ruusukaalit poistamalla uloimmat lehdet tarvittaessa ja leikkaamalla kanta. Puolita ruusukaalit. Keitä ne suolalla maustetussa vedessä lähes kypsiksi, noin 5 minuuttia. Valuta siivilässä.

Sulata voi pannussa. Paista keitetyjä ruusukaaleja voissa, kunnes ne saavat vähän väriä. Lisää vaahterasiirappi ja anna porista hetki. Mausta sitruunalla, suolalla ja pippurilla ja lisää lopuksi karpalot.

Kekoa salaatit lautaselle. Lisää päälle ruusukaalit ja leipämurut. Syö joko sellaisenaan tai lisukkeena.



perjantai 1. helmikuuta 2013

Helmikuu = tulppaanikuu.




Aloitin tulppaanikauden klassikoilla eli valkoisilla tulppaaneilla.

Ilta jatkui ihanan perjantaisissa tunnelmissa. Lasiin punaviiniä ja ruoan laittoon. Pipsa Hurmerinnan ohjeella tehtyjä bataattiranuja, pihvit hevosen ulkofileestä ja bearnaiskastiketta. Viikonlopun hienoutta.

Bataattiranskalaiset

1 iso bataatti
oliiviöljyä
suolaa

Kuori bataatti ja leikkaa se suikaleiksi. Kuivaa suikaleet talouspaperilla ja laita ne väljästi uunipellille. Käytä tarvittaessa kahta peltiä ja kiertoilmauunia. Kaada batattien päälle öljyä reilu ruokalusikallinen ja kääntele bataatteja niin että öljy on levinnyt.

Paista bataattiranuja 250 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä ja hieman mustuneita päistä. Mausta suolalla.


lauantai 19. tammikuuta 2013

Fenkolirisotto.


Söin syksyllä kaivoksessa aivan jumalaista fenkolirisottoa. Päätin, että sitä on pakko opetella tekemään itse.

Googlailemalla löysin Mika "Lintsi" Linnamäen ohjeen risotolle ja päättelin sen olevan oikea, koska Muru kokkasi myös kaivoksessa.

Muutaman kerran jälkeen voin sanoa, että minun fenkolirisotto ei vielä aivan yllä esikuvansa tasolle, mutta lähellä ollaan. Tämä on tällä hetkellä ehdottomasti yksi suosikeistani kalan kaveriksi.

Fenkolirisotto

3 dl risottoriisiä
1 iso sipuli kuorittuna ja hienonnettuna
1 iso fenkoli hienonnettuna noin riisinjyvien kokoiseksi
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
pari oksaa tuoretta timjamia
3 rkl oliiviöljyä
2 dl valkoviiniä
0,5 dl Pernod´ta
4-6 dl kanalientä
1 dl parmesaania raastettuna
100 g voita leikattuna kuutioiksi
suolaa
mustapippuria

Kuullota kattilassa oliiviöljyssä sipuleita, fenkolia ja riisiä, kunnes vihannekset ovat hieman pehmenneet ja riisi on muuttunut läpikuultavaksi.

Lisää joukkoon valkoviini, Pernod ja timjamin oksat ja anna kiehahtaa. Lisää kuumaa kanalientä riisin joukkoon noin desi kerrallaan sitä mukaa kun se imeytyy riisiin. Jaksa hämmentää riisiä varovasti koko ajan.

Kun riisi on kypsynyt al denteksi, sekoita joukkoon parmesaani ja mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele risotto vatkaamalla voikuutiot joukkoon. Voin lisäämisen jälkeen risottoa voi kuumentaa vain hyvin varoen, jotta rasva ei erotu. Tarjoa sellaisenaan tai kalan ja muiden merenelävien kanssa.

lauantai 15. joulukuuta 2012

Balsamiviinietikkaa ja karamellisoitua sipulia.


Tämä on aivan fantastinen kasvisohje talvea varten! Resepti julkaistiin Hesarissa marraskuun lopussa ja olen tehnyt tätä jo monta kertaa joko lihan lisukkeeksi tai salaattiin. Koukuttavan hyvää.

Syön aivan tyytyväisenä ohjeen neljä sipulia yksinäni, joten suosittelen ainesten tuplaamista.

Balsamiviinietikalla maustetut karamellisoidut sipulit

2 keltasipulia
2 punasipulia
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl balsamiviinietikkaa
2 rkl juoksevaa hunajaa
suolaa
pippuria

Kuori sipulit ja leikkaa neljään osaan. Laita sipulit paistovuokaan.

Sekoita keskenään oliiviöljy, balsamiviinietikka ja hunaja. Kaada seos sipuleiden päälle ja pyörittele sipulit seoksessa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Paahda sipuleita 200-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Pyörittele sipuleita muutaman kerran paistamisen aikana.

torstai 1. marraskuuta 2012

Salvialla ja vaahterasiirapilla maustetut porkkanat.



Viikko sitten perjantaina kohtasin sympaattisen näyn avatessani aamulla verhot. Parvekkeella oli sulassa sovussa pelargonioita ja lunta. Viikonloppuna parveke sai viimeinkin talviasunsa, mutta monivuotisia yrttejä en hennonnut poistaa, vaikka ei niille kovin suurta menestystä Suomen talvessa povata. Selvisivät kevääseen tai eivät, mutta ainakin vielä osa on ihan maistuvia.

Maistuvaa ja tuoksuvaa on esimerkiksi tämä salvia, joka pääsi maustamaan porkkanoita. Voissa kypsennettynä ja vaahterasiirapilla ja salvialla maustettuna porkkanat nousevat ihan uudelle tasolle. Kekosin porkkanat pinaatin päälle ja kaveriksi paistoin kunnon kimpaleen juustoa. Porkkanoiden ohje on Glorian ruoasta & viinistä.

Salviaporkkanat

500 g porkkanoita
2 valkosipulinkynttä
75 g voita
8 salvianlehteä
3 rkl vaahterasiirappia
suolaa
mustapippuria

Kuori porkkanat tarvittaessa. Porkkanoiden koosta riippuen leikkaa ne neljään, kahdeksaan tai kahteentoista osaan tikuiksi. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet.

Paloittele voi paistokasariin ja kuumenna. Kun voi kuplii, lisaa kasariin porkkanat, valkosipulinkynnet ja salvianlehdet. Kypsennä keskilämmöllä kannen alla noin 10 minuuttia. Sekoita kypsentämisen aikana pari kertaa. Porkkanat saavat olla kypsiä, mutta vielä napakoita. Valuta vaahterasiirappi porkkanoiden pinnalle ja mausta suolalla ja pippurilla.