Syksyinen carbonara - kantarellia, pekonia ja omenaa.

Facebookin perusteella lähes kaikki ovat olleet viime viikonloppuna sienimetsässä. Ja saaneet satoa. Jos sama meno jatkuu pian koittavana viikonloppuna, niin suosittelen tekemään esimerkiksi pastaa, josta yhdistyy kaksi syksyn tärkeää tekijää, kantarelli ja omena. Ja ei tietenkään haittaa, että joukkoon laitetaan myös pekonia.

Kyseessä on kantarelli-carbonara tämän hetken suosikkikirjastani Kantarelli ja kumppanit. Omena raikastaa  pekonisen, kermaisen ja juustoisen pasta kivasta ja sienet tuovat sitä paljon puhuttua umamia. Nams ja nauttimaan.

Yksinkertaisuudessaan paistetun pekonin joukkoon lisätään paistetut sienet, viipaloitu omena ja punasipuli. Muuten kaiken voi tehdä kuten carbonarassa yleensä. Minä seurasin kirjan ohjetta, mutta seuraavalla kerralla aion käyttää perustana tätä carbonaraa.

Pekoni-ruusukaalipasta.

Ensin sitä odottaa joulukuuta malttamattomana ja sitten huomaa päivien kuluvan niin vauhdilla, että tuskin ehtii tonttua sanoa.

Pikaisille arkiruoille, kuten tälle muutaman vuoden takaisesta Glorian ruoasta & viinistä olevalle pastalle, on siis joulukuussakin tarvetta. Pitäähän sitä ihmisen ehtiä myös syödä kaiken glögin keiton ja pikkujouluihin valmistautumisen keskellä.

Pekoni-ruusukaalipasta

400 g ruusukaaleja
1 pkt pekonia
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruuna
oliiviöljyä
reilu kourallinen raastettua parmesaania
mustapippuria
chilijauhetta
spagettia

Pilko sipulit. Poista ruusukaaleista kannat ja tarvittaessa uloimmat lehdet. Halkaise ne ja viipaloi ohuiksi. Pilko myös pekonit. Ota iso pannu ja kuullota sipuleita ja pekonia muutama minuutti. Lisää ruusukaalit ja jatka paistamista noin 5 minuuttia käännellen.

Keitä spagetti samaan aikaan. Mausta ruusukaali sitruunamehulla, chilillä ja mustapippurilla. Lisää joukkoon kypsä spagetti ja reilusti oliiviöljyä. Lisää lopuksi juustoraaste.

Kevätjuoksuun.

Vanhat lenkkarit ja uudet juoksusukat odottavat eteisessä. Huomenna taas juostaan Helsinki City Runilla. Ehkä vähän hiljempaa kuin viime vuonna, mutta hyvällä fiiliksellä näillä näkymin aurinkoisessa säässä. Kisahallilla oli jo tänään urheilujuhlan tunnelmaa, kun kävin noutamassa juoksunumerot. Alkoi se omakin sydän pomppia taas vähän vauhdikkaammin.

Ja tänään syötiin tietysti kana-pastasalaattia. Tämän vuoden salaatin erotti viime vuoden, tai sitä edellisen vuoden salaatista uunissa paahdettu parsa ja parmesaani. Katsotaan, kuinka tämä yhdistelmä toimii.

Rosmariinin tuoksuinen chorizolasagne.

Pidän arjesta ja työstäni, mutta johtuikohan se maanantaista? Vai marraskuusta? Vai molemmista? Joka tapauksessa huomasin tänään herätessäni miettiväni tekemättömiä töitä, kiirettä, to do -listoja, velvollisuuksia ja väsyneitä aamuja. Uni painoi silmiä ja askel oli raskas.

Myöhemmin päivällä luin ihastuttavan Saran kirjoituksen ja muistin taas, miten eri tavalla asioihin voikaan suhtautua. Keskittyä ajattelemaan ihania, antaa huomionsa hyvälle pahan sijaan. Kutsua luokseen kauneutta ankeuden sijaan. Kuten nyt vaikka tätä rosmariinin tuoksuista chorizolasagnea, joka saa kodin tuntumaan hippusen enemmän kodilta.

Ohje on yhdistelma Donna Hayn reseptistä ja aiemmin tekemästäni munakoisovuoasta. Ja tässä lasagnessa chorizolla tarkoitetaan raakamakkaraa, ei valmiiksi siivutettua kestomakkaraa. Chorizo on muuten todella hieno asia keittojen, patojen ja muiden sellaisten maustajana.

Rosmariini-chorizolasagne

oliiviöljyä
sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 chorizomakkaraa
500 g jauhelihaa
500 ml tomaattipassattaa
rosmariinia
suolaa
mustapippuria
250 g tuoreita lasagnelevyjä (myös kuivatut käyvät, jos tuoreita ei ole saatavilla)
2 dl turkkilaista jogurttia
2 dl raastettua parmesaania
1 kananmuna
150 g mozzarellaa

Kuullota pilkottu sipuli ja viipaloidut valkosipulinkynnet öljyssä pehmeiksi. Lisää joukkoon kuutioidut chorizot ja paista muutama minuutti. Lisää jauheliha ja ruskista.

Tämän jälkeen kaada joukkoon tomaattipassatta ja mausta seos runsaalla rosmariinilla, tuore ja kuivattu käyvät molemmat, suolalla ja pippurilla. Anna poreilla noin 5 minuuttia.

Nostele kastiketta vuoan pohjalle ja levitä päälle lasagnelevyjä. Peitä levyt runsaalla kastikkella ja sitten toisella kerroksella lasagnelevyjä. Levitä loput kastikkeesta päälle.

Sekoita jogurtti, parmesaani ja kananmuna keskenään ja levitä lasagnen päälle. Ripottele päällimmäiseksi raastettu/revitty mozzarella. Paista komeutta 200-asteessa noin 35 minuuttia.

Presidentillinen Mac and Cheese.

Amerikassa äänestettiin presidenttiä. Ja Hermannissa syötiin sen kunniaksi amerikkalaista lohturuokaa, joka lohdutti myös räntäisessä Helsingissä.

Mac and cheese eli makaronia ja juustoa on vähän kuin makaronilaatikko, mutta munamaidon sijaan siinä on kermaa ja juustoa. Se on täyteläistä, pehmeää, valuvaa ja runsasta, siksi tämä Glorian ruoan & viinin kahdelle tarkoitettu ohje ei olekan suuren suuri.

Mac and Cheese

150 g kypsentämätöntä pastaa
suolaa
öljyä
1,5 dl ruokakermaa
100 g voimakasta juustoa raastettuna
1 rkl karkeaa dijonsinappia
paprikajauhetta
mustapippuria
0,5 dl kuivahtaneita vaaleita leivänmuruja
0,5 dl hienoksi raastettua parmesaanijuustoa

Keitä pasta al denteksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta siivilässä ja lisää tilkka oliiviöljyä.

Kiehauta kerma pienessä kattilassa. Lisää juustoraaste, sinappi, paprikajauhe ja pippuri koko ajan sekoittaen. Keitä keskilämmöllä muutama minuutti koko ajan hämmentäen kunnes seos sakenee vähän.

Voitele uunivuoka kevyesti öljyllä. Kumoa keitetty pasta vuokaan. Kaada juustokastike päälle. Ripottele leivänmurut ja parmesaani pinnalle.

Kuorruta paistos 225 asteessa grillivastuksen alla nopeasti uunin ylätasolla. Juusto saa sulaa ja pinta saada kullanruskean värin. Suosittelen ruoan seuraksi raikasta salaattia.

Ja mitä olisi amerikkalainen lohturuokailta ilman jälkiruokaa? Rocky road on kirjaimellisesti herkku. Suklaan joukkoon sekoitetut vaahtokarkit kuuluvat olennaisesti asiaan, mutta lisäksi käy pähkinät, kuivatut marjat & hedelmät ja suklaarakeet.

Pastaa, karamellisoitua sipulia ja kukkakaalia.

Hyvää kasvisruokapäivää! Se on nimittäin tänään, ensimmäinen lokakuuta. Tietoiskuna voin kertoa, että kansainvälistä kasvisruokapäivää on vietetty vuodesta 1977.

Minun kasvisruokani on tänään kukkakaalipasta Donna Hayn ohjeen mukaan. Jujuna on karamellisoidut sipulit. Aiemmminkin tekemäni kukkakaalipastan ohjeen tavoin kukkakaalin nuput keitettiin spaghetin joukossa. Al denteksi keitetyt spaghetit ja kukkakaalit sekoitettiin karamellisoidun sipulin, parmesaanilastujen ja lehtipersiljan kanssa. Ei paljon yksinkertaisempaa voi olla. Ja se karamellisoitu sipuli on koukuttavan makuista. Miten hyvin se sopisikaan hot dogiin... Tai lämpimään juustosalaattiin...

Karamellisoitu sipuli

2 sipulia renkaiksi viipaloituna
oliiviöljyä
reilu 1/2 dl fariinisokeria
kuivattua chiliä
suolaa
pippuria

Kuumenna pari ruokalusikallista öljyä pannulla. Heitä joukkoon sipulirenkaat ja paista välillä sekoittaen noin 5 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmenneet. Laske lämpöä ja lisää joukkoon sokeri. Mausta kuivatulla chilirouheella, suolalla ja pippurilla. Jatka kypsentämistä vielä reilut 5 minuuttia kunnes sokeri on karamellisoitunut.

Pastaa ja kukkakaalia.

Tämä pasta on nopea tehdä. Se sopii loistavasti elokuun iltoihin, joilloin haluaa nauttia häipyvästä valosta rauhassa. Kauneinta se on silloin, kun käyttää useamman värisiä kukkakaaleja.

Pastan ohje on aikoinaan otettu Glorian ruoasta & viinistä. Tällä kertaa laitoin kukkakaalin lisäksi parsakaalia.

Kastike valmistetaan kuullottamalla viipaloituja valkosipulinkynsiä ja pilkottua miedohkoa chiliä runsaassa oliiviöljyssä. Muutaman minuutin jälkeen joukkoon laitetaan muutama sardellifilee ja jatketaan miedolla lämmöllä kypsentämistä vielä pari minuuttia.

Samaan aikaan toisessa kattilassa keitetään pasta ja pari minuuttia ennen pastan valmistumista joukkoon heitetään kukkakaalin nuppuja, noin kourallinen per syöjä ja keitetään vielä pari minuuttia.

Pasta ja kukkakaalit valutetaan ja kumotaan pannulle kastikkeen joukkoon. Päälle heitetään vielä paahdettuja arungonkukansiemeniä, silputtuja yrttejä kuten lehtipersiljaa ja ruohosipulia sekä runsaasti parmesaanista vuoltuja lastuja. Halutessa ruokaan saa raikkautta raastetulla sitruunankuorella. Ihana öljyn, suolaisen kalan, rapean kukkakaalin ja aromaattisen juuston yhdistelmä!

Carbonara sydän primavera.

Minä jaksan vieläkin innostua parsasta. Juhannuksen jälkeen on toivottavasti jo uusiakin innostuksen aiheita. Pari viikkoa sitten tein ihanaa pasta carbonara primaveraa Glorian ruoan & viinin ohjeen mukaan. Ohje yhdistää hauskasti kaksi klassikkopastaa: carbonaran kinkun, juuston ja kananmunan sekä primaveran keväiset kasvikset.

Pasta carbonara primavera

400 g keväisiä kasviksia esim. parsaa ja sokeriherneenpalkoja
80 g parmankinkkua
50 g voita
3 rkl kuohukermaa
1 dl vastaraastettua parmesaania
1/2 tl suolaa
mustapippuria

Lisäksi
keitettyä spaghettia
kananmuna per henkilö

Leikkaa kasvikset sopiviksi suupaloiksi. Poista parsasta kova tyvi ja kuori tarvittaessa. Esikeitä kasviksia muutama minuutti vähässä vedessä, kunnes ne ovat napakan pehmeitä. Kaada keitinvesi pois ja valuta kylmää vettä päälle, niin kasvikset säilyvät kauniin vihreinä.

Kuutioi kinkku. Sulata voi kattilassa. Sekoita kerma ja juusto joukkoon ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Yhdistä seos, spaghetti, kinkku ja kasvikset. Jos pasta tuntuu liian kuivalta, voit lisätä hieman kermaa.

Paista munat voissa paistinpannulla niin, että keltuainen jää vielä melko raa´aksi. Mausta suolalla. Nosta jokaisen pasta-annoksen päälle paistettu kananmuna. Kruunaa annos raastetulla parmesaanilla.

Chorizo-simpukkapasta.

Tämän vuoden ensimmäinen, tammikuussa ilmestynyt, Glorian ruoka&viini oli harvinaisen herkullinen numero. Sain sen käsiini vasta ilmestymistä seuraavana päivänä ja malttamattomana selasin sen läpi heti Herkun aulassa.

Tämä merellinen makkara-simpukkapasta on kyseisestä numerosta. Tomaattikastike, makkara ja simpukat muodostivat ihanan täyteläisen kastikkeen. Muut maut olivat tarpeeksi vahvoja, jotta tomaatti ei puskenut liikaa läpi, kuten se mielestäni joskus tekee.

Chorizo-simpukkapasta

200 g kuorittuja pakastesimpukoita
1 kg pihvitomaatteja
1 fenkoli
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
150 g chorizoa, sellaista raakamakkara versiota
2 rkl öljyä
2 rkl tomaatipyreetä
5 uunipaahdettua tomaattia chilimarinadissa
1 tl sokeria
suolaa
1 dl hienonnettua basilikaa

Ota simpukat sulamaan. Ne saavat olla vähän kohmeessa kastikkeeseen lisättäessä.

Halkaiset tomaatit ja poista niistä kannat. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Halkaise fenkoli, poista kanta ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipuli. Leikkaa makkarat noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi.

Kuumenna öljy kasarissa. Lisää sipulit ja fenkoli. Paista noin 5 minuuttia kunnes sipuli pehmenee. Lisää makkarat ja tomaattipyree. Jatka paistamista muutama minuuttia ja lisää soseutetut tomaatit, uunipaahdetuttomaatit ja sokeri. Anna hautua kannen alla noin 20 minuuttia.

Mausta kastike tarvittaessa suolalla. Lisää simpukat ja anna kiehua kannen alla 5 minuuttia. Lisää basilika aivan lopuksi.

Tarjoa vasta keitetyn pastan ja raastetun parmesaanin kanssa.

Papua pastaan.

Ruokatavoitteen neljäs piste suoritettu. Olen ehkä vähän huolissani tahdista, koska nyt on kuitenkin jo marraskuu. Ja yhtäkään tekemästäni ruoasta en ole tehnyt uudestaan ja kehittänyt eteenpäin. Ehkä testailen reseptejä vuodenvaihteeseen ja jatkokehittelen siitä eteenpäin.

Tämän papupastan valmistin periaatteessa päivän myöhässä, sillä eilen oli Maailman vegaanipäivä. Tarvitsisin ehdottomasti jonkinlaisen ruokakalenterin, jotta pääsisin nauttimaan kaikista teemapäivistä. Nyt herään niihin usein liian myöhään. Tänä syksynä on mennyt ohi ainakin jo Kansallinen korvapuustipäivä. Onneksi Kansainvälinen Suomalaisen Oluen Päivä oli isosti esillä Hesarin etusivulla, joten siitä pääsi nauttimaan.

Papupastan ohje on Kausiruokaa-kirjasta. Ohjeesta poiketen lisäsin sipulin ja valkosipulin määrää ja kruunasin ruoan oliiveilla.

Papupasta

1 prk voipapuja
2 punasipulia
5 valkosipulin kynttä
1 prk tomaattipyreetä
1 dl vettä
oliiviöljyä
sokeria
suolaa
mustapippuria
kuivattuja yrttejä

200 g pastaa

Keitä pasta ohjeen mukaan. Yritä ajoittaa se niin, että se valmistuu samaan aikaan nopean kastikkeen kanssa.

Suikaloi sipulit ja viipaloi valkosipuli. Kuullota sipuleita, mustapippuria ja suolaa oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää pannulle huuhdotut ja valutetut pavut ja paista pari minuuttia. Lisää tomaattipyree, vesi, sokeri ja yrtit ja sekoita kunnolla. Anna kastikkeen kuumentua.

Sekoita halutessasi joukkoon myös tuoreita yrttejä. Kääntele pasta papuseoksen joukkoon. Ripottele päälle vielä oliiviöljyä ja halutessasi oliiveja.

Punajuuripasta ja persiljapesto.

Punajuuripastan jujuna on appelsiini. Ja klassisesti siihen yhdistetään vuohenjuusto. Punajuuren ja vuohenjuuston täydellisestä liitosta on viime vuosina puhuttu ja kirjoitettu valtavasti. Ei sinänsä syyttä, hyvinhän ne yhteen sopivat.

Tämä punajuuripasta on vähän edellistä monimutkaisempi tehdä ja vaatii useampia raaka-aineita. Punajuuri on kuitenkin niin herkkua ja ihanan väristä, ettei siitä kai voi olla liikaa ohjeita. Ohje Glorian ruoasta&viinistä, taas. Muokkasin sitä vähän, koska minulla oli jo valmiiksi kypsiä punajuuria.

Punajuuripasta

250 g pastaa

Appelsiinilla maustettu punajuurikastike
1 iso kypsä punajuuri
3 rkl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1/2 luomu appelsiinin kuori
1/2 luomu appelsiinin mehu
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä

Lisäksi
70 g vuohenjuustoa
persiljapestoa
1/2 dl pinjansiemeniä paahdettuna

Kuori punajuuri ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna öljy kasarissa. Lisää joukkoon punajuuri, viipaloitu valkosipuli ja appelsiinimehu. Hauduta noin 5 minuuttia. Mausta raastetulla appelsiinin kuorella, suolalla ja pippurilla.

Kokoa annos keitetystä pastasta, punajuurikastikkeesta, persiljapestosta ja murennetetusta vuohenjuustosta. Viimeistelee annon pinjansiemenillä.

Persiljapesto

1 dl pinjansiemeniä
3 dl persiljaa
1 valkosipulinkynsi
3/4 rkl sitruunamehua
hyppysellinen sokeria
n. 1/2 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Paahda pinjansiemenet pannulla ja anna jäähtyä. Mittaa persiljan lehdet tiiviisti kulhoon. Lisää pinjansiemenet, kuorittu valkosipuli, sitruunan mehu ja sokeri Jauha seos esim. sauvasekoittimella karkeaksi. Kaada öljy joukkoon ohuena nauhana. Lisää öljyä tarvittaessa enemmän, jos pesto on liian paksua. Mausta suolalla ja pippurilla.

Linssimuhennos eli syksyn ruokatavoite.

Päätin kesällä, että valitsen syksyksi jonkin mielenkiintoisen ruokatavoitteen, jota voin toteuttaa pitkin syksyä. Vaihtoehtoja oli useampia, yhden niistä mieheni lupasi toteuttaa ja pari muuta saatan itse toteuttaa myöhemmin. Omaksi ruokatavoitteeksini valitsin erittäin maistuvan vegaanisen ruoan valmistamisen. Tavoitteenani on siis valmistaa syksyn aikana useampia vegaanisia ruokia ja tarvittaessa muokata niitä, jotta vuoden vaihteessa minulla on vegaaninen resepti, jota haluan tehdä jatkuvasti ja pelkästään maun takia.

Valitsin juuri tämän tavoitteen siksi, että tunnen aina välillä huonoa omaatuntoa syömästäni lihan ja juuston määrästä. Mitä enemmän tietoa kertyy, sen enemmän omatunto soimaa. Haluaisin tasapainottaa ekologista jälkeäni syömällä useammin vegaanista ruokaa. Tällä hetkellä kun kasvisruokani sisältävät aika usein juustoa. Ja haluan löytää ja oppia tekemään niin hyvän ruoan, että haluan tulevaisuudessa tehdä sitä usein, vain maun takia.

Kesä kului suunnitellessa ja ensimmäiseen toteutukseen pääsin vasta tänään. Onneksi tässä on vielä kolme ja puoli kuukautta aikaa. Eteenpäin minut houkutteli Tiia Vanhatapion respeti, jonka hän kertoi kesällä Glorian 10 parasta -ruokasarjassa. Ruoka on Oh Madre Mio! Eli superhyvä linssimuhennos, joka Tiia Vanhatapion mukaan on täydellinen isommankin joukon feel good -ruoka. Nyt olo on ainakin hyvä, johtuuko sitten ruoasta vai alkuun pääsemisestä...

Linssimuhennos

2 rkl oliiviöljyä

1 iso sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 tl jauhettua korianteria

1 tl jauhettua kuminaa

1/2 tl jauhettua kanelia

2,5 dl vihreitä linssejä

2 tlk tomaattimurskaa

 6 dl kasvislientä

1 punainen paprika

1 iso bataatti (n. 500 g)

1 tlk kidneypapuja

2 tl chilikastiketta

suolaa

Lisäksi

1 avokado

(silputtua tuoretta korianteria)

Silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy padassa ja kuullota sipuleita mausteiden kanssa noin 5 minuuttia. Lisää linssit, tomaattimurska ja kasvisliemi. Anna hautua miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia.

Kuutioi sillä aikaa paprika ja bataatti. Valuta pavut. Lisää pataan kasvikset, pavut ja chilikastike. Mausta pata suolalla. Peita kannella ja hauduta noin 30 minuuttia, kunnes linssit ja kasvikset ovat kypsiä. Aika riippuu aika paljon linsseistä.

Tarjoa linssimuhennos kuutioidun avokadon (ja korianterin) kanssa.

Purppuraa.

Ihan kuin ilmassa, väreissä, tuoksuissa, mauissa, olisi jo häivähdys syksyä. En panisi pahakseni.

Makean pieniä suomalaisia kriikunoita Hakanimen torilta.

Mielettömän väristä punajuuripastaa.

Laita pasta kiehumaan. Raasta punajuuri ja heitä pannulle öljyn ja rosmariini kanssa. Kääntele vähän aikaa ja murenna joukoon sinihomejuustoa (suosikkini on Saint Agur) ja rouhi pippuria. Sekaan pasta, kaikki lautaselle ja pinnalle saksanpähkinöitä.

Kesäkurpitsa carbonara.

Kesäkurpitsalla piristetty pasta carbonara on Jamie Oliverin kirjasta Jamien kotona. Yksinkertaisen herkullista, varsinkin jos onnistuu löytämään pienehköjä ja kiinteitä kesäkurpitsoita. Ja mielestäni melkein kaikki pekonia sisältävä on hyvää. Kiittäisin, jos joku toisi markkinoille luomupekonin.

Kesäkurpitsa carbonara

2 annosta

3 kesäkurpitsaa

2 kananmunan keltuaista

1/2 dl kuohukermaa

1 kourallinen vastaraastettua parmesaania

oliiviöljyä

1 pkt pekonia

tuoretta timjamia

suolaa

mustapippuria

pastaa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Tämä pitäisi ajoittaa niin, että pasta ja kastike kypsyisivät samaan aikaan. Leikkaa kesäkurpitsat kiekoiksi ja kiekot vielä palasiksi muutamaan osaan. Pane keltuaiset kulhoon, lisää joukkoon kerma ja puolet parmesaanista. Sekoita haarukalla, jotta keltuaisten rakenne rikkoituu. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla ja jätä odottamaan hetkeksi.

Kuumenna öljy isossa paistinpannussa. Paista pekoni rapeaksi. Lisää pannuun pilkottu kesäkurpitsa ja mausta reilusti mustapippurilla. Ripottele joukkoon timjamin lehdet ja sekoita, jotta kesäkurpitsat peittyvät pekoninmakuiseen öljyyn ja paista kunnes kesäkurpitsat ovat pehmenneet hiukan ja saaneet väriä.

Kun pasta on kypsä, valuta se ja ota talteen hiukan keitinvettä. Kääntele pasta paistinpannussa pekonin ja kesäkurpitsan joukkoon. Nosta pannu liedeltä ja lisää tilkka pastan keitinvettä ja kerma-kananmuna seos. Sekoita nopeasti. Ripottele pastan joukkoon loppu parmesaaniraaste. Pasta kannattaa tarjota mahdollisemman nopeasti, sillä jäähtyessään kastike voi jämähtää.