Kaksi suosikkia samalla lautasella - jogurttia ja kananmunaa.

Törmäsin tähän kaksi suosikkiani yhdistävään aamupala deaan Mollyn blogissa. Kulhostani löytyy aamuisin usein jogurttia marjojen, hedelmien ja myslin kera, mutta tässä ohjeessa jogurtti saa täysin uudet kaverit.

Makeammat lisukkeet korvataan raikkailla ja suolaisemmilla sattumilla: vihanneksilla, kananmunalla ja mausteilla. Tässä annoksessa kohtaavat siis kaksi aamupalasuosikkiani; jogurtti ja kananmuna. Ja vaikka ajatus voi ensi tuntua oudolta, niin onhan jogurtin ja vihannesten liitto vanha juttu. Esimerkiksi tsatsikissa jogurttiin yhdistetään kurkkua ja valkosipulia.

Suolaisempi aamiaisjogurtti

kreikkalaista jogurttia
tomaattia
kurkkua
paprikaa
avokadoa
korianteria
paistettu kananmuna per syöjä
suolaa
mustapipuria
sumakkia

Levitä jogurtti laakealle lautaselle. Lisää päälle pilkottuja vihanneksia ja paistettu kananmuna. Mausta suolalla, mustapippurilla ja sumakilla.

Ja turha varmaan sanoa, että vihanneksia ja mausteita voi varioida mielensä mukaan. Sumakkia voi olla vähän vaikea löytää, jolloin sen voi jättää ihan hyvin pois.

Kukkakaalia yrttisellä munavoisulalla.

Kuluva kesä on kyllä ollut kaalin juhlaa. Grillatun kaalin ja Hanna G:n kaalisalaatin lisäksi olen ollut aivan onneissani kukkakaalista. Sekin on päässyt grilliin, mutta on kukkakaalia syöty myös raakana, friteerattuna ja paahdettuna.

Ja sitten kevyesti keitettynä ihanan yrttisen munavoisulan kanssa. Maailmassa kun ei ole montaakaan asiaa, jota ei voisula parantaisi. Ohje on napattu vanhasta Glorian ruoasta ja viinistä.

Kukkakaali yrttisellä munavoisulalla

1 iso tai 2 pientä kukkakaalia (pieni on yleensä makeampi)
2 kananmunaa
125 g voita
1-2 dl hienonnettua salviaa
2 dl hienonnettua persiljaa

Keitä kananmunat kypsäksi. Keltuainen saa jäädä kunnolla keltaiseksi, mutta ei valuvaksi.

Puhdista kukkakaali, mutta jätä suojalehdet paikoilleen. Keitä suolalla maustetussa vedessä napakan kypsäksi, koosta riippuen 10-15 minuuttia.

Sulata voi ja lisää joukkoon hienonnetut yrtit ja pilkotut kananmunat.

Nosta keitetyt kukkakaalit vadille ja availe kukintoja hieman sormilla. Lusikoi yrttinen voiseos kukkakaalien päälle ja koloihin.

Puuroa, kananmunaa ja raitajuurta.

Ei ole puuro enää entisensä. Minun maailmassani puuro ei ole ollut entisensä sen jälkeen kun alkuvuodesta söin New Yorkissa puuroa savukinkulla, omenalla ja cheddarilla. Ymmärsin, että puuro on mainio pohja mitä mielenkiintoisemmille päällysyhdistelmille.

Ajatus jäi hautumaan ja hautuisi varmaan vieläkin, ellen olisi törmännyt netin kuvamaailmassa Martha Stewartin puuroon, jonka päällä on kananmuna.

Seuraavan päivän lounas oli sillä selvä.  Keitin kaurapuuron kokonaisista suurimoista vesi-maitoseokseen. Suurimot kannattaa liottaa etukäteen, kypsennysaika lyhenee ja puuro valmistuu noin puolessa tunnissa. Ja tarvitseeko edes sanoa, että mitä rasvaisempi maito sitä parempi puuro.

Puuron kypsyessä leikkasin ohuiksi viipaleiksi kaksi kaunista raitajuurta ja pyöräytin ne hetkeksi etikka-öljyseokseen ja maustoin suolalla. Ihan loppuvaiheessa paistoin pannulla kananmunan toiselta puolelta ja pilkoin vähän lehtikaalia. Sitten puuro lautaselle ja tilpehöörit päälle. Vielä rouhaisu mustapippuria ja mahan nauramaan saava lounas oli valmis.

Parsaleipä äidille.

Kakun syöminen sängyssä on hyvä konsepti, niin äitienpäivänä kuin muulloinkin. Tai ainakin kakun vieminen sänkyyn. Itse tällaisena tylsimyksenä syön sen kakun kuitenkin mieluummin pöydän ääressä. Uskon äidin myös arvostavan, jos aamiaiselta, sängystä tai pöydästä, löytyy myös jotakin suolaista.

Minun lapsuudessani se oli ensin varmaankin paahtoleipää ja vähän myöhemmin purkkicroissantteja. Jos tänä vuonna olisin äitienpäivänä samassa kaupungissa äitini kanssa, voisin tehdä hänelle näitä keväisiä parsaleipiä. Ja jälkiruoaksi tietysti kaurakakku, äidin klassikko tuunattuna minun hukattua sen aidon oikean reseptin.

Parsaleivät

pala hyvää vaaleaa leipää per syöjä
voita
melko voimakasta juustoa
vihreää parsaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
1 kananmuna per syöjä

Valmistele ensin parsat. Huuhtele ne ja leikkaa kovat kannat pois. Ota kuorimaveitsellä parsoista ohuita suikaleita. Mausta parsasuikaleet suolalla ja mustapippurilla.

Paista leivät kauniin ruskeiksi voissa. Ja tämä voissa paistaminen on olennainen vaihe, älä siis jätä sitä väliin. Nosta leivät lautasille ja paista samalla pannulla yksi kananmuna jokaista syöjää kohden.

Lastaa leivän päälle ensin juustoa viipaleina. Tämän jälkeen keko parsaa ja annoksen huipulle paistettu kananmuna. Vielä rouhaisu mustapippuria ja sen jälkeen olet valmis laulamaan.

Avokado, jonka sisällä on kananmuna.

Nyt on kuulkaas sellainen aamupala*, joka sai tämän naisen sukat pyörimään jaloissa saman tien kun bongasin sen amerikkalaisesta Rabbit food for my bunny teeth -blogista. Tuskin maltoin odottaa seuraavaan aamuun.

Tässä yhdistyvät kaksi suosikkiani: avokado ja kananmuna. Ja periaatteessa siinä se. Päälle voi sitten ripotella yrttejä ja maustaa suolalla ja pippurilla ja vaikka mitä, mutta periaatteessa kysymys on vain pehmeästä avokadosta, valuvasta keltuaisesta ja kypsästä valkuaisesta.

Juuri nyt mielessäni on kolme asiaa: 1. miksi en ole keksinyt tätä itse?, 2. tämän takia on olemassa niitä valtavan kokoisia avokadoja, 3. olisipa taas aamupalan aika.

Kananmuna avokadossa

1 iso avokado
2 kananmunaa
suolaa
mustapippuria
(ruohosipulia)

Halkaise avokado. Poista kivi ja koverra sisusta vähän pois, jotta saat tarpeeksi ison kolon kananmunalle. Laita avokadon puolikkaat uunivuokaan tukevasti, jotta ne pysyvät pystyssä. Riko kumpaiseenkin koloon yksi kananmuna.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa reilu 10 minuuttia, kunnes valkuainen on kypsynyt, mutta keltuainen on vielä valuvahkoa. Nosta lautaselle, mausta suolalla ja pippurilla ja vaikka yrteillä. Tai esimerkiksi chilirouheella.

*Aamupalan lisäksi näen tässä aivan loistavia mahdollisuuksia myös lounaan ja salaattien suhteen.

Pinkeistä kananmunista ja pajunkissoista.

Kaupasta saa pinkkejä, vihreitä ja sinisiä kanamunia! Laitilan kananmunat on pääsiäisen kunniaksi valmiiksi värjätty ja keitetty. En tiedä mitä ajatella. Tavallaanhan sen värjäämisen pitäisi olla hauskaa, mutta toisaalta taas askartelun-anti-jumalattarena pystyn ymmärtämään idean.

Ja saattaa olla, että minunkin isovanhempani pyörittelisivät päätään, jos tietäisivät minun ostaneen pajunkissoja torilta. Pajunkissat eivät ole vuosiin, oikeastaan lapsuuden jälkeen, viehättäneet, mutta tänä keväänä niiden pehmeä ja pörröinen harmaus tuntuu juuri oikealta.

VVV - vohvelipäivän vihertävät vohvelit.

On taas se aika vuodesta, kun vohvelirauta kaivetaan yläkaapista esiin. Maaliskuun 25. päivä on nimittäin vohvelipäivä ja sitä on vain pakko juhlia paistamalla vohveleita. Ainakin siinä tapauksessa, että lähistöllä ei ole Tampereen ihanan Vohvelikahvilan kaltaista paikkaa.

Vihreä-huuman vallattua mielen, halusin tehdä myös vohveleista vihreitä. Yhdistelin taikinaan muutamaa eri Glorian ruoan&viinin ohjetta.

Ruokaisaksi vohvelit tehtiin päällystämällä ne savulohella, keitetyllä kananmunalla ja ruokalusikallisella ranskankermaa. Klassisia makuja pinaatin pariksi.

Vihreät vohvelit

3 kananmunaa
4 dl maitoa
2 dl spelttijauhoja
1/2 dl sulatettua voita
1/2 tl suolaa

2 dl tuoretta pinaattia hienonnettuna
1/2 dl seesaminsiemeniä paahdettuna

Vatkaa munat maidon joukkoon. Lisää spelttijauhot ja vatkaa tasaiseksi. Sekoita joukkoon voisula ja suola. Anna taikinan turvota 30 minuuttia.

Sekoita joukkoon silputtu pinaatti ja seesaminsiemenet. Paista vohvelit vohveliraudalla. Taikinasta tulee noin kahdeksan vohvelia.

Huevos Rancheros - kananmunia meksikolaisittain.

Söin New Yorkin matkalla mukavassa The Cookshop ravintolassa aamiaiseksi aivan älyttömän hyvän huevos rancheros annoksen. Aurinko paistoi ikkunasta sisään ja tarjoilija kävi aina välillä kaatamassa lisää kahvia (rakastan).

Matkan jälkeen olemme tehneet oman version tästä mahtavasta kananmunaruoasta ainakin kolme kertaa. Ja oli sitä tarjolla taannoisella brunssillakin.

Tästä ruoasta voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tämä jos mikä on tosi ystävyyttä.

Huevos Rancheros - kananmunia meksikolaisittain

1 prk mustapapuja
1 prk tomaattimurskaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
jeeraa
chilirouhetta
savupaprikajauhetta
5 kananmunaa
kourallinen voimakasta juustoraastetta

Päälle
1 avokado
korianteria
(marinoitua punasipulia)
(maissilastuja)

Kuullota pieneksi pilkotut sipulit oliiviöljyssä pehmeäksi. Lisää huuhdellut pavut ja tomaattimurska. Mausta suolalla, mustapippurilla, savupaprikalla, jeeralla ja chilirouheella. Anna porista miedosti kymmenisen minuuttia. Seos saa jäädä löysäksi.

Riko munat tomaattikastikkeen päälle. Ripottele juusto pinnalle ja nosta uuniin kuuman grillivastuksen alle. Paista kunnes valkuaiset ovat jähmettyneet ja juusto on sulanut ja hieman ruskistunut.

Kasaa pannun keskelle keko avokadosta ja tuoreesta korianterista. Halutessasi voit myös laittaa marinoitua punasipulia ja maissilastuja.

Kun aamulla on aikaa.

Huomaatteko, taas on perjantai? Ja mikäs sen mukavampaa. Viikonloppuna on aamuisin ihan eri tavalla aikaa.

Voi haahuilla pyjamassa pitkälle päivään. Katsoa mittarista, kuinka pakkanen laskee ja ulkona valo lisääntyy. Lukea lehteä rauhassa. Kuunnella radiota. Ja syödä aamupalaa.

Aamupalaleivät voidellaan ensin voilla ja sitten sinapilla. Sen jälkeen päälle kasataan keko kinkkua ja juustoraastetta. Leivät uuniin reiluun 200-asteeseen ja annetaan olla niin kauan, että juusto on sulanut ja saanut vähän väriä. Leipien nauttiessa uunin lämmöstä, keitetään kattilallinen vettä, johon lorautetaan etikkaa. Ja sitten kaadetaan kananmuna pyörteeseen.

Uppomunan keltuainen muuttuu leivän päällä upeaksi kastikkeeksi. Aamu ei voi juuri paremmin alkaa.

Arjen pelastaja - kananmunapannu.

Olen aivan ihastunut tähän yksinkertaiseen kananmunapannuun. Tai ehkä nimi kananmunapannukin on vähän liikaa, sillä oikeastaan kyseessä on paistetut kananmunat ja kasvikset. Mutta kun valitsee hieman liian pienen pannun, yksittäisistä elementeistä muodostuu kokonaisuus.

Olen syönyt kananmunapannua aamupalaksi, lounaaksi ja myös illalliseksi, jos olen saapunut kotiin väsyneenä ja nälkäisenä. Muuntelukykyiseen ruokaan löytyy aina ainekset jääkaapista: kananmunia, kasviksia ja pieni pala juustoa. Ja juustoja ja kasviksia vaihtelemalla ruoasta saa aina vähän erilaista. Lehtikaalia ja kurpitsaa vuohenjuustolla. Parsakaalia ja tomaattia fetalla. Sieniä ja kesäkurpitsaa parmesaanilla. Ja niin edelleen.

Hurraa kananmunalle!

Lokakuun toinen perjantai vietetään kansainvälistä kananmunan päivää. Hurraa kananmunalle, joka rikastuttaa lähes ruokaa kuin ruokaa.

Kananmunan päivän jälkeisen aamuun sopii hyvin paistetut kananmunat. Pannu on saanut inspiraationsa Suvilta. Kananmunien lisäksi pannulla on lehtikaalia ja sokeriherneitä ja päälle ripottelin fetaa.

Tuokoon keltuainen aurinkoa lauantaihin!

Varhaiskaalia carbonaran tapaan.

Tästä Glorian ruoan & viinin reseptistä tuli yksi tämän hetken varhaiskaalisuosikeistani. Ruoka on täydellistä arkiruokaa nopeutensa vuoksi. Ja varhaiskaalia ei voi olla liian usein.

Korvasin reseptin raa´an kananmunan keltuaisen uppomunalla kahdesta syystä. Yksi: en ikinä keksi mitään käyttöä ylijääneille valkuaisille. Kaksi: uppomuna oli näppärä kypsentää jo valmiiksi kaalia varten keitetyssä vedessä. (Kolmaskin syy taitaa olla. Olen aika iloinen, että olen oppinut valmistamaan uppomunia.) Oikaisin myös kaalin pilkkomisessa. Ohjeessa lehdet irrotettiin ja pilkottiin yksitellen, minä laitoin ronskisti kaalin puoliksi ja siipaloin menemään.

Varhaiskaali carbonara

Noin 750 g varhaiskaalia
1 pkt pekonia
Noin 25 g voita
1 dl raastettua parmesaania
mustapippuria
suolaa
tuoretta basilikaa
2 kananmunaa
etikkaa

Puolita kaali ja leikkaa se suikaleiksi. Ryöppää kaalisuikaleita suolalla maustetussa vedessä alle minuutti. Nostele kaalit reikäkauhalla siivilään valumaan ja jätä vesi poreilemaan kevyesti uppomunia varten.

Pilko pekoni suikaleiksi ja ruskista pannulla. Lisää joukkoon voi, anna sulaa ja lisää valutetut kaalit. Pyörittele komeutta pannulla, kunnes maut ovat sekoittuneet. Mausta mustapippurilla.

Valmista tällä aikaa uppomunat. Riko munat kahteen lasiin. Laita kevyesti poreilevan veden joukkoon 1 rkl etikkaa. Tee veteen kauhalla laiska pyörre ja kaada munat joukkoon. Anna kypsyä noin 3 minuuttia ja nosta reikäkauhalla pasta-annosten päälle. Kruunaa annos parmesaanilla ja basilikalla.

Kesäkurpitsa carbonara.

Kesäkurpitsalla piristetty pasta carbonara on Jamie Oliverin kirjasta Jamien kotona. Yksinkertaisen herkullista, varsinkin jos onnistuu löytämään pienehköjä ja kiinteitä kesäkurpitsoita. Ja mielestäni melkein kaikki pekonia sisältävä on hyvää. Kiittäisin, jos joku toisi markkinoille luomupekonin.

Kesäkurpitsa carbonara

2 annosta

3 kesäkurpitsaa

2 kananmunan keltuaista

1/2 dl kuohukermaa

1 kourallinen vastaraastettua parmesaania

oliiviöljyä

1 pkt pekonia

tuoretta timjamia

suolaa

mustapippuria

pastaa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Tämä pitäisi ajoittaa niin, että pasta ja kastike kypsyisivät samaan aikaan. Leikkaa kesäkurpitsat kiekoiksi ja kiekot vielä palasiksi muutamaan osaan. Pane keltuaiset kulhoon, lisää joukkoon kerma ja puolet parmesaanista. Sekoita haarukalla, jotta keltuaisten rakenne rikkoituu. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla ja jätä odottamaan hetkeksi.

Kuumenna öljy isossa paistinpannussa. Paista pekoni rapeaksi. Lisää pannuun pilkottu kesäkurpitsa ja mausta reilusti mustapippurilla. Ripottele joukkoon timjamin lehdet ja sekoita, jotta kesäkurpitsat peittyvät pekoninmakuiseen öljyyn ja paista kunnes kesäkurpitsat ovat pehmenneet hiukan ja saaneet väriä.

Kun pasta on kypsä, valuta se ja ota talteen hiukan keitinvettä. Kääntele pasta paistinpannussa pekonin ja kesäkurpitsan joukkoon. Nosta pannu liedeltä ja lisää tilkka pastan keitinvettä ja kerma-kananmuna seos. Sekoita nopeasti. Ripottele pastan joukkoon loppu parmesaaniraaste. Pasta kannattaa tarjota mahdollisemman nopeasti, sillä jäähtyessään kastike voi jämähtää.

Jääkaapin kätköistä.

Juhlan lisäksi on tietysti myös arkea, mikä on erittäin hyvä asia. Pidän oikeastaan aika paljon arjesta ja rutiineista. Yksi arki-iltojen parhaista ruoista on munakas. Munakkaassa on monta hyvää ominaisuutta. Ensinnäkin se on nopea tehdä, toisekseen siihen voi käyttää kaikkea, mitä jääkaapista löytyy kuten juustonpalaset, kasvikset, lihat ja kaikkea voi olla joko vähän tai paljon. Munakas on aina Bioskaa parempi vaihtoehto. Kolmannekseen munakas on proteiinipitoista. Neljäs ja ehdottomasti tärkein asia on, että munakas on tosi hyvää.

Viime viikolla munakkaassa oli herkkusieniä, sipulia, palvikinkkua ja -hevosta sekä ainakin kolmea eri juustoa. Ajatuksena aika mielenkiintoista yhdistää sika ja hevonen, mutta munakkaassa toimii lähes kaikki. Kahden hengen munakkaaseen laitan yleensä neljä luomumunaa. Mielestäni munakas kannattaa tarjota raikkaan vihreän salaatin kanssa, varsinkin jos se on kovin juustoinen. Nämä on kai niitä kuuluisia arjen pieniä iloja.