maanantai 30. joulukuuta 2013

Makeaa pähkinää ja suklaata.


Välipäivät ovat menneet erittäin rennoissa tunnelmissa. Kaapit ovat olleet täynnä herkkuja, joita on lastattu lautaselle mitä eriskummallisempiin aikoihin. Arkirytmi on täysin kadonnut ja elokuvaa voi katsoa ihan mihin aikaan tahansa. Ruoan ja juoman takia ei ole tarvinnut laittaa kenkiä jalkaan, joten olen suosiolla nauttinut näistä löysistä päivistä.

Pähkinä-suklaapaloja olen käynyt napsimassa purkista vähän väliä. Nyt purkin pohja onneksi jo häämöttää, sen verran makeita ja koukuttavia nämä palaset ovat. Ensin sitä ajattelee ottavansa vain yhden, tai ehkä kaksi, mutta ikinä se ei jää siihen vaan sohvalta on noustava useammankin kerran.

Pähkinä-suklaapalat

100 g voita
2 1/2 dl ruokosokeria
1/2 dl hunajaa
7 dl erilaisia pähkinöitä
150 g tummaa suklaata

Kuumenna voi, sokeri ja hunaja kattilassa, kunnes sokeri ja voi ovat sulaneet ja sekoittuneet toisiinsa. Sekoita pähkinät joukkoon. Levitä seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Sopiva koko on noin 20 x 30 cm. Paahda levyä 200-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia, kunnes pähkinät ovat ruskistuneet.

Anna levyn jäähtyä ja käännä se sitten ympäri.

Sulata suklaa ja levitä levyn tasaisen puolen päälle. Anna suklaan jähmettyä ja leikkaa levy suupalan kokoisiksi paloiksi.

perjantai 27. joulukuuta 2013

Joulu ikkunan takana.





Harmaassa Helsingissä kynttilät ovat tuoneet joulun valon kotiin. Päivistä on nautittu lähinnä ikkunoiden sisäpuolella ja ulos on pistäydytty vasta hämärän laskeuduttua.

On ihana kävellä märillä kaduilla ja kurkistella ikkunoita. Jouluvalot ikkunoissa ja parvekkeilla sekä siellä täällä pilkahtavat joulukuuset saavat mielikuvituksen lentoon. Millaista joulua tuonkin ikkunan takana mahdetaan viettää?

maanantai 23. joulukuuta 2013

Kuusen ja kinkun tuoksua.



Ensimmäinen joulu tässä kodissa. On ollut hauskaa katsoa, miten joulu löytää paikkansa. Kukat saattavat vaihtaa paikkaa ohikulkijan fiiliksen mukaan. Kynttilät, koristeet ja kuusi ovat jo asettuneet omille paikoilleen, ainakin täksi jouluksi.

Kuusi löysi oman kulmansa keittiöstä olohuoneen sijaan. Nyt kuusta voi ihailla ruokapöydästä ja kuusen valossa syöty aamupala tuntuu aivan erityiseltä. Ja nyt kun kuusen tuoksu sekoittuu vähitellen uunissa muhivan kinkun tuoksuun, joulu valtaa kodin lisäksi myös asukkaat.

Jos jouluaamun puuroon kaipaa vielä jotain erityistä, niin muistutan mahtavasta kaneli-sokerimaustevoista. Ajattelin rullata omani pakastimeen jo tänään.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Mies, joka rakasti järjestystä - joulukirja.


Minulle joulu ja kirjat liittyvät saumattomasti yhteen. Jouluna uppoudun tarinoiden maailmaan ja välillä käyn jääkaapilla kasaamassa herkkulautasen seuraksi.

Jos joulun lukulistalla on vielä tilaa, suosittelen etsimään ruotsalaisen Fredrik Backmanin kirjan Mies, joka rakasti järjestystä.

Tämä on täydellinen joulukirja. Se on lempeä, lämmin, yllättävä, se saa nauramaan ja kyyneleet valumaan silmistä. Se saa uskomaan tähän maailmaan. Juuri niin kuin joulukirjan kuuluukin.

lauantai 21. joulukuuta 2013

Lauri Torttulan luumuhillo.

 
Piparinimigeneraattori antoi minulle nimeksi Lauri Torttula. Lauri Torttula! Kapinoin sitä vastaan, mutta täytyy myöntää, että jos juustot eivät ole kuvioissa mukana, niin pidän joulutortuista paljon enemmän kuin joulupipareista.
 
Luumumarmeladin kanssa minulla on kuitenkin aina sama ongelma. Sitä jää yli puoli purkkia jääkaappiin pyörimään ja joskus juhannuksen tienoilla heitän sen Bioskaan.
 
Tänä vuonna kokeilin tehdä luumuhilloa itse. Ja se toimii, eikä levähtänyt uunissa. Laitoin kattilaan pari senttiä omenamehua, mutta varmasti lähes mikä tahansa neste käy. Lisäsin kourallisen kuivattuja luumuja ja pätkän vaniljatankoa ja annoin porista hetken, jotta luumut pehmenivät. Sen jälkeen sauvasekoitin käteen, vaniljatanko pois ja soseutus. Helppoa kuin luumuhillon teko! 


torstai 19. joulukuuta 2013

Tonttuilua keittiössä eli joululahjontaa.


Viime päivinä keittiössä on lähinnä tonttuiltu joululahjojen merkeissä. Tämän vuoden lahjakassit tulevat sisältämään jotakin tuttua viime vuodelta, mutta myös jotakin uutta.

Vielä en uskalla paljastaa enempää, koska lukijoiden joukossa saattaa olla myös muutamia kilttejä lapsia...

tiistai 17. joulukuuta 2013

Soppakerho kokoontuu perjantaina.


Perjantaina pakkasin kattilallisen keittoa kassiin ja Seijan puhuessa ja puhaltaessa kuljin sen kanssa töihin. Vähän ennen kahtatoista nostin keiton levylle lämpiämään, katoin pöydän, leikkasin ruisleivän ja sytytin kynttilät.

Sitten odotin ruokaseuraa ja vähitellen ne sieltä ilmestyivät: soppakerhon jäsenet ja muutama muu.

Tänä syksynä työpaikalla aloitettu soppakerho on kyllä ollut yksi vuoden parhaista keksinnöistä. Kerran kuukaudessa yksi kerholaisista tekee lounaaksi soppaa kaikille. Saa maistella mitä parempia keittoja ja jutella työkavereiden kanssa. Minun soppavuorollani pöydässä oli linssikeitto.


sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Lumikuningattaret leivoksilla.


Balettia ja leivoksia kolmen sukupolven voimin. Lumikuningatar-baletin lavasteet tekivät minuun erityisen suuren vaikutuksen. Kuinka upeasti lavalle voidaankaan luoda Helsingin Kauppatori 1900-luvun alussa.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Kanniston leipomon ikkunan takana.


Kävin tänään hammaslääkärissä. Olin lähettyvillä hieman liian aikaisin ja jäin katselemaan Kanniston leipomon ikkunaa.

Ja niinhän siinä sitten kävi. En voinut vastustaa luumuherkkuwienerin kutsua. Ja onneksi en vastustanut. Tämä oli aivan ihana: rapea, lehtevä, mehevä, makea ja luumuinen. Tällaisen jälkeen olen ihan valmis menemään hammaslääkäriin uudestaankin.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Kuin peura kauniissa pöydässä.


 
Olimme Itsenäisyyspäivänä syömässä ystäviemme luona. Ja voi miten kauniiseen pöytään saimmekaan istua. Erityisesti ilahduin aterimien päälle asetetuista tuoksuvista timjamin oksista, jonka pystyi myöhemmin sujauttamaan korvan taakse.
 
Ei kyllä kalvennut ruokakaan tälle kattaukselle. Vai mitä sanotte maa-artisokkakeitosta, peuran jalasta ja kaalikääryleistä? Mielestäni kaalikääryleiden tarjoaminen lisukkeena oli aivan fantastista ja toivon, että olisin itse ajatellut sitä.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Juhlakauden pöytään.


Talvisen juhlakauden yksi parhaista, ja ehkä myös helpoimmista, alkuruoista on klassinen mätileipä.

Viipale hyvää vaaleaa leipää paistetaan voissa kullanruskeaksi ja rapeaksi. Päälle smetanaa, siianmätiä, pieneksi pilkottua sipulia ja mustapippuria. Ja lasiin ehkä kuohuvaa. Vie vain muutaman minuutin, mutta antaa suuren nautinnon.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Pekoni-ruusukaalipasta.


Ensin sitä odottaa joulukuuta malttamattomana ja sitten huomaa päivien kuluvan niin vauhdilla, että tuskin ehtii tonttua sanoa.

Pikaisille arkiruoille, kuten tälle muutaman vuoden takaisesta Glorian ruoasta & viinistä olevalle pastalle, on siis joulukuussakin tarvetta. Pitäähän sitä ihmisen ehtiä myös syödä kaiken glögin keiton ja pikkujouluihin valmistautumisen keskellä.

Pekoni-ruusukaalipasta

400 g ruusukaaleja
1 pkt pekonia
1 sipuli
1-2 valkosipulinkynttä
1/2 sitruuna
oliiviöljyä
reilu kourallinen raastettua parmesaania
mustapippuria
chilijauhetta
spagettia

Pilko sipulit. Poista ruusukaaleista kannat ja tarvittaessa uloimmat lehdet. Halkaise ne ja viipaloi ohuiksi. Pilko myös pekonit. Ota iso pannu ja kuullota sipuleita ja pekonia muutama minuutti. Lisää ruusukaalit ja jatka paistamista noin 5 minuuttia käännellen.

Keitä spagetti samaan aikaan. Mausta ruusukaali sitruunamehulla, chilillä ja mustapippurilla. Lisää joukkoon kypsä spagetti ja reilusti oliiviöljyä. Lisää lopuksi juustoraaste.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Joulukuun juttuja.


Joulukuu on hyvä kuu. Elämä keskittyy keittiöön, ruokapöydän ääreen, mutta välillä pistetään myös nenä ulos ja katsotaan, mitä maailmalla on tarjota.

* Ajattelin keittää glögisiirappia ainakin tällä Murun ohjeella.

* Kerkko Koskisen sovittama Hoosianna soi useammankin kerran. samoin kuin Whamin Last Christmas.

* Itsenäisyyspäivää juhlitaan ensin ruoan ääressä ja sitten hypitään Kulttuuritalolla Ismon tahdissa.

* Perinteisten joulukalenterien lisäksi joka toinen aamu saan suun makeaksi lakulla.

* Joulusuklaita käyn ostamassa Chjokosta.

* Täytän kodin joulukukilla. Tällainen Weekday Carnivalin asetelma ilahduttaisi.

* Lukupiirin pikkujoulut vietetään Tocassa.

* Keittiöön perustetaan ainakin yhdeksi päiväksi lahjapaja.