Olen itselleni tyypillisesti joutunut jonkinlaisen joulukaahottamisen valtaan. Olen juossut kaupungilla, pyykkituvassa, ympäri asuntoa ja pitkin katuja. Enkä oikein itsekään ymmärrä miksi.
Nyt kaikki alkaa kuitenkin olla kunnossa. Kuusi on koristeltu ja kaunis, vaikka en ole yhtään varma, että huomenna on jäljellä yhtään neulasta. Kinkku on uunissa ja kynttilät palavat. Sukulaisten herkkulahjat on viety.
Minä nostan jalat pöydälle, juon kahvia ja nappaan lehtipinosta aina uuden lehden. Muutamia joulupöytää varten tehtäviä valmisteluja on vielä jäljellä, mutta toisin kuin esimerkiksi pyykkääminen, se on vain ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti