Seuraavana aamuna marssin takaisin deliin ja tilasin aamupalaksi leivän, jonka välissä oli scamorza-juustoa.
Seuraavalla viikolla marssin määrätietoisesti Hakaniemen halliin ja suoraan Lentävän lehmän tiskille. Scamorza-juustoa heiltä ei sillä hetkellä löytynyt, mutta osaava ja ihana myyjä tarjosi minulle tilalle provolonea, toista italialaista juustoa, joka myös sopii paistettavaksi. Provolone-pötköstä leikattiin noin sentin paksuiset viipaleet ja käärittiin paperiin minulle kassiin sujautettavaksi.
Minä kiirehdin kotiin, kuumensin pannulla öljyä ja paistoin kiekot kuumalla pannulla molemmin puolin. Koukussa ollaan! Provolonessa yhdistyy rapea pinta, pehmeä sisus ja vähän sitkoinen rakenne. Se ei ole yhtä suolaista ja natisevaa kuin halloumi ja se on erittäin hyvää.
Ylemmässä kuvassa on paistamattomat juustokiekot ja alemassa ihanan iso paistettu juusto salaatin kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti