Vety - Lappeenrannan torilla.

Ihana viikonloppu Kaakossa takana. Kirpeitä pulahduksia järveen, puissa häivähdys punaista, aamuinen usva järven päällä, tilliä ja rapuja paahtoleivällä, kurkiauran harjoitukset ja kynttilät pimenevässä illassa.

Sekä tietysti vety Lappeenrannan torilla: lihapiirakka kinkulla ja kananmunalla ja mausteet oman mielen mukaan.

Rapupöydän punainen kimara.

Etsin rapujuhliin kirkkaanpunaisia neilikoita. Kävin toinen toistaan ihanemmissa kukkakaupoissa, mutta kirkkaanpunaisia neilikoita en löytänyt. Sen sijaan löysin jotain parempaa.

Jokaisesta kukkakaupasta tarttui mukaani houkuttelevan värinen neilikka, ja niin rapupöytä sai arvoisensa kimaran punertavia neilikoita. Etsivä siis löytää, ja joskus parempaa kuin osasi etsiäkään.

Ravunpunaista ja kukkeaa viikonloppua!

Kauden ja aamupalan vaihtuminen.

Aamiainen syyskuussa näyttää erilaiselta kuin aamiainen heinäkuussa. Mansikat ovat vaihtuneet puolukoihin ja vadelmat omeniin.

Myös pitkään kestänyt rahkainnostukseni on hiipumaan päin ja rahkan sijasta olen iskenyt lusikkani Fagen total jogurttiin. Kreikkalainen jogurtti on ihanan paksua ja pehmeää ja tasapainottaa sopivasti niin puolukoiden happamuutta, omenoiden kirpeyttä kuin syysaamujen hämäryyttä.

Puolukkainen pavlova.

Campasimpukka ja Anu olivat oikeassa. Edellisen postauksen vaalea kaunotar tosiaankin oli marenkia puolukkaista pavlovaa varten. Resepti oli iloinen sekoitus uusimmasta Trendistä ja vanhasta Evitasta.

Päällystin marengin kermavaahto-rahkaseoksella, jonka päälle kasasin keon kauniin punaisia puolukoita. Keitin myös kinuskikastikkeen ja ajatuksena oli, että jokainen voi kaataa sitä oman palasensa päälle. Taisin kuitenkin keittää kinuskia vähän liian pitkään ja kastikkeen sijasta siitä tuli tahnaa. Päädyinkin levittämään kinuskin suoraan marengin päälle kerman alle. Voih mitä herkkua!

Marenki

4 valkuaista
2 1/2 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1 tl omenaviinietikkaa

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon perunajauhot ja omenaviinietikka.

Piirrä leivinpaperin päälle halkaisijaltaan 24 sentin kokoinen ympyrä. Minä tein kaksi pienempää pohjaa, jolloin halkaisija oli noin 18 senttiä.

Levitä marenkivaahto ympyrän sisään. Nostele vaahdon reunoja keskiosaa korkeammaksi. Paista 125 asteisen uunin alatasolla noin 1 1/2 tuntia. Marenki on kypsä, kun pohja on kuiva ja marenki kevyt.

Vaalea kaunotar.

Huomenna saamme ihania vieraita. Rapujen lisäksi syödään tietysti jotain makeaa. Ja valmistelut aloitin jo tänään. Tunnistatko, mikä vaalea "kaunotar" onkaan kyseessä?

Sinappihuntu on kukkakaalilla yllä.

Tänä kesänä minut on vallannut jonkinasteinen kukkakaalihulluus. Salaattia raa´asta kukkakaalista, pastaa, jossa kukkakaali keitetään pastan kanssa samassa vedessä ja sitten tätä aivan mahtavaa lisuketta: paahdettua kukkakaalia.

Laita rinnalle savukalaa tai sinapin bestistä makkaraa ja keskity nauttimaan.

Lotta Lundgren kuukaudesta huolimatta tämä ruoka on kirjasta Pipsan keittiössä. Puolustuksena sanottakoon, että viimeksi olen tehnyt tätä elokuussa. En usko Lotan kuitenkaan pahastuvan, vaikka tätä syyskuussakin tekisi.

Paahdettu kukkakaali

1 kukkakaali
suolaa
4 rkl voita
2 rkl sitruunamehua
1/2 luomusitruunan kuori raastettuna
2 rkl kokojyväistä sinappia
ruohosipulia tai persiljaa silputtuna

Revi kukkakaali noin suupalan kokoisiksi nupuiksi. Tai käytä veistä, jos se tuntuu luontevammalta. Laita kukkakaalit pellille ja mausta suolalla. Paahda 200 asteisessa uunissa noin vartti, kunnes kukkakaali on hieman pehmennyt.

Valmista kukkakaalin kypsyessä kastike. Sulata voi pienessä kattilassa ja lisää sen joukkoon sitruunamehu, sitruunankuori, sinappi ja yrtit.

Kaada kastike kukkakaalien päälle, sekoita. Jatka paistamista noin 10 minuuttia, kunnes kukkakaali on saanut hieman väriä.

Kuukauden keittokirja - syyskuu.

Syyskuu. Kuukausista ihanin, sanoo ainakin tämä syksyn lapsi. Keltaiset vaahteranlehdet, kirpeät aamut, harmaat villapaidat, omenoiden tuoksu, sienet ja kumisaappaat. Kesän jäljiltä maut ja värit parhaimmillaan, kyllä te tiedätte.

Syksyssä on kysymys myös aloittamisesta, uuden löytämisestä ja innostumisesta. Projekteista ja tekemisestä. Me aloitamme syyskuun kunniaksi keittokirjakuukauden. Kumpainenkin meistä valitsee hyllystä yhden keittokirjan, josta inspiroituu ja toteuttaa mahdollisimman monta ruokaa syyskuussa. En lupaa keittokirjakuukaudelle jatkoa loka- tai maaliskuussa, vaan jätän mahdollisuudet avoimiksi.

Syyskuun keittokirjaksi minä valitsin etunimikaimani Lotta Lundgrenin Om Jag var din hemmafrun. Jussi taas päätyi häntä hieman ulkoisesti muistuttavan Hans Välimäen kirjaan Lusikka soppaan.

Olen aivan innoissani. Lotan kirjasta hiirenkorvalla on jo merkitty ainakin borssikeitto granaattiomenan ja vuohenjuuston kanssa, maissi-rapuletut ja lammas-kantarellikaalikääryleet.