Hevonen lautasella.

Olen aina pelännyt hevosia. Lukuisista erilaisista harrastuskokeiluista huolimatta en ole koskaan halunnut talleille ja hevosen selkään. Yhden kerran olen käynyt tallin ovella. Työpaikan virkistyspäivä oli tarkoitus viettää ratsastamalla, mutta minä käännyin ovelta ja keskityin muiden ratsastamisen valokuvaamiseen.

Tänä kesänä pääsin kuitenkin lähempään tuttavuuteen hevosen kanssa. Kaikki alkoi Haminassa sijaitsevasta Takaladon lihasta ja kalasta, josta kävin keväällä ostamassa herkullista palvihevosta. Kesällä ajattelin tehdä saman uudestaan, mutta palvihevonen oli loppunut ja päädyimme ostamaan hevosen ulkofileetä.

Ulkofilee maustettiin yrteillä, valkosipulilla, suolalla ja pippurilla ja savustettiin pöntössä. Aivan ihanaa mureaa ja maukasta lihaa. Liha suorastaan hajosi suussa ja maistui myös kylmänä leivän päällä. Lisukkeena söimme savustettuja punajuuria ja piparjuurismetanaa.

Tiedän, että osa ihmisitä kavahtaa hevosen syömistä, mutta ainakaan maun takia ei kannata olla ennakkoluuloinen. Hevosenliha on myös ilmeisesti melko ekologista ja eettistä, koska hevosia ei kasvateta Suomessa vain lihan takia. Aion siis ehdottomasti valmistaa hevosta toistekin ja mietinkin jo, että miten se toimisi padassa tai paistina...