Ensimmäisen keittokirjakuukauden päätös.

Syyskuun viimeiset tunnit menossa ja sehän tarkoittaa myös ensimmäisen keittokirjakuukauden loppua. Mielestäni kokeilu onnistui hyvin. Tein Lotta Lundgrenin kirjasta kuusi eri ruokalajia. Ennen keittokirjakuukautta olin tehnyt vuoden omistamastani kirjasta yhden reseptin.

Ja uskon osan resepteistä jäävän myös pysyvään käyttöön, silla chorizo-kasviksia tein jo syyskuussa kaksi kertaa. Joskus on selkeästi hyvä rajoittaa valinnanmahdollisuuksia ja keskittyä yhteen kunnolla. Chorizo-kasvisvuoan jujuna on viinirypäleet, jotka toimivat lämpimänä yllättävän hyvin.

Ja Jussi on jo valinnut itselleen ruokalehden lokakuuksi. Minä olen vielä kahden vaiheilla osallistumiseni suhteen...

Chorizoa ja kasviksia

3 chorizoa
1 kg kasviksia (olen laittanut romaneskua, kukkakaalia, porkkanaa, parsakaalia ja purjoa, joista romanesku oli ehdoton suosikkini)
150 g viinirypäleitä
suolaa
oliiviöljyä
rosmariinia
kourallinen pinjansiemeniä (älä hämäänny kuvassa esiintyvistä hasselpähkinöistä)
vaahterasiirappia
150 g chévreä

Kuori ja pilko kasvikset ronskeiksi paloiksi. Laita kasvikset, myös viinirypäleet, ja pilkotut chorizot uunivuokaan.  Mausta oliiviöljyllä, suolalla ja rosmariinilla. Heitä pinjansiement päälle.

Kypsennä kasviksia 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat sopivasti pehmenneet. Ota vuoka uunista ja nostele päälle viipaloitu chévre. Lorauta päälle vaahterasiirappia ja nosta vuoka takaisin uuniin grillivastuksen alle. Kypsennä vielä muutama minuutti, kunnes juusto on ruskistunut.

Päivitys 3.10. Iskä näppäränä kysäisi, että mitä tarkoitan romescolla ja eihän kyseessä mikään romesco ole, vaan romanesku eli vihreä kukkakaali.

Fiskarsissa Maistiaisissa.

Possuburgeria ja mutakakkua aurinkoisessa ja tuulisessa Fiskarsissa. Länsi-Uudenmaan Maistiaisilta löytyy kaikkea herkkua, myös kotiin ostettavaksi. Ostoskassista pilkistää purkillinen suloisen väristä hunajaa ja pussillinen punaisia karpaloita, muut herkut piilottelevat alla.

Maistiaiset jatkuvat vielä huomenna sunnuntaina, kannattaa pistäytyä. Minä ajattelin viettää leppoisan sunnuntain. Haudutella lammascurrya hartaudella, lukea kirjaa kahvikuppi kädessä ja kaivaa villapaidat esille. Tuntuu olevan sen aika.

Leivästä ja sen hyvyydestä.

Helsingin ravintoloista saa aivan jumalaista leipää.

Kellohallissa pyysimme täydennystä useamman kerran, Pure Bistrossa en osannut valita suosikkiani focaccian ja fenkolilimpun välillä ja Careliasta kinusin puolikkaan leivän kotiin ostettavaksi.

Mielestäni hyvän leivän merkkejä on rapea ja hieman paahtuneen makuinen kuori, juuren antaman hivenen hapan maku ja isot ilmakuplat.

Jos siis haluan hyvää leipää, niin tiedän kyllä monia ravintoloita, mihin suunnata. Mutta entä jos kaipaan hyvää leipää kotiin? Mistä saa sinun mielestäsi Suomen parasta leipää?

Painoa keittiöön - Alessin mitat.

Ihanat työkaverini olivat kuunnelleet tarkasti puheitani ja yllättivät minut synttärinäni paketilla, josta paljastui toivottu lahja.

Monica Försterin Alessille suunnittelema mittasetti ilahduttaa keittiössä kauneudellaan. Punnukset on valkoista keramiikkaa, sisäosa on lasitettu ja ulkopinta on matta. Mitat voi pinota torniksi tai säilyttää sisäkkäin. Leivonta saa nyt aivan uutta painoa.

Lemin punainen ja muuta sadonkorjuun juhlaa.

Viime viikonloppuna ei tarvinnut palata viikonloppureissulta kotiin tyhjin käsin. Pikemminkin päinvastoin ja keittiö näytti lähinnä sadonkorjuutorilta, kun pakaasit oli tyhjennetty.

Ihanan Lemin punaisen lisäksi Lappeenrannan torilta ja Elimäeltä napattiin mukaan muun muassa puolukoita, omenia, lehtipersiljaa, romescoa, mustikoita, kirsikkatomaatteja, luumuja...

Ja sama meno jatkui tällä viikolla Teurastamon maatilatorilla. Ja ensi viikonloppuna sitten Fiskarsin lähiruokamarkkinoille. Alkusyksy on yhtä juhlaa!

Borssikeittoa keittiönpöydän ääressä.

 Olen aina aivan innoissani kaikenlaisista teema-päivistä. Ei siis ollut vaikeata jäädä tänään työskentelemään keittiönpöydän ääreen, kun vietetään Kansallista etätyöpäivää.

Etätyöpäivän houkuttelevuutta saattoi myös lisätä mahdollisuus kuunnella radiota tai PMMP:n uutta levyä työnteon lomassa ja laittaa pyykki- ja astianpesukone päälle keskellä päivää.

Lounaaksi lämmitin syyskuun keittokirjan ohjeella tehtyä (lähes) kasvisborssikeittoa. Lähes sen vuoksi, että tein keiton kanaliemeen. Naputtelen ohjeen keittoon myöhemmin, nyt jatkan muuta naputtelua.

Lisäys 22.9.2013. Tässä lupaamani ohje. Muokkailin määriä vähän tarpeen mukaan. Kirjan ohjeen mukaisesti söin keiton paksusta jogurtista ja vuohenjuustosta sekoitetun tahnan ja granaattiomenan siemenien kanssa. Siemenet toivat kivaa kontrastia pehmeille vihanneksille.

Borssikeitto

4 pientä perunaa
1 punainen paprika
2 porkkanaa
2 isoa punajuurta
2 sipulia
1 chili
2 tl paprikajauhetta
öljyä
1 tlk tomaattimurskaa
1 l kanalientä
1 rkl hunajaa
2 laakerinlehteä
1/2 sitruuna
suolaa
mustapippuria

Valmistele ensin kaikki kasvikset keittoa varten. Pilko perunat ja paprikat suht pieniksi paloiksi. Perunoiden kuoriminen on mielipidekysymys. Minä lisäsin perunat keittoon kuorineen. Kuori ja raasta porkkanat ja punajuuret karkeaksi raasteeksi. Hienonna sipulit, valkosipulit ja chili.

Kuullota sipuleita öljyssä kattilassa muutama minuutti. Lisää paprikajauhe ja chili ja jatka kuullottamista pari minuuttia lisää.

Lisää joukkoon kaikki valmistellut vihannekset, tomaattimurska, kanaliemi, hunaja ja laakerinlehdet. Anna porista kannen alla noin 30 minuuttia, kunnes kaikki kasvikset ovat pehmenneet kunnolla. Keiton poristessa voit esimerkiksi järkkäille keittiön, kuunnella musiikkia tai jumiutua tuijottamaan ikkunasta ulos. Joku ehtii tehdä tämän kaiken.

Mausta keitto sitruunanmehulla, suolalla ja pippurilla. Syö keitto vuohenjuustotahnan ja granaattiomenan kanssa.

Laulua, lahjoja ja leivoksia.

Olen pyörinyt synttärityttönä koko päivän laulun, lahjojen ja leivosten keskellä. Ihana, erityinen olo kaikkien onnittelujen keskellä.

Leivoksina Aleksanterit, kuten jos silloin muutama vuosi sitten. Lahjoihin palaan myöhemmin, osa liittyy keittiöönkin.