Viikko sitten tähän aikaan olin malttamaton, innoissani ja ehkä tärisinkin vähän. Odotin lähtöä synttärilahjaksi saamalleni illaliselle Chez Dominiqueen. Ensimmäinen kerta kutkutti mahan pohjassa.
Klo 19 astuin ovesta sisään. Naurua aiheutti täysin sattumalta samaan aikaan ravintolaan astunut ystäväpariskunta. Noin viisi ja puoli tuntia myöhemmin astuin ovesta ulos. Siinä välissä en kaivanut kameraa laukusta, vaan keskityin. Keskityin makuihin, kauneuteen, yllätyksiin, vastapäätä olevaan hymyyn ja eleganttiin palveluun. Keskityin kokemukseen, joka mielestäni on jo eräänlaista taidetta. Ihana synttärilahja, jota olen ehtinyt viikon aikana muistella jo monta kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti