Tuiki tavallisena keskiviikkona kännykän herätyskello soi kuudelta. Nousin saman tien ilman torkuttelua, koska heräämisen hetki on niin tuskainen, etten halua kokea sitä useampaa kertaa yhtenä aamuna. Iso lasi vettä, kahvinkeittimen virittäminen ja suihkuun.
Aamupalani on rahkahässäkkä, johon en näytä kyllästyvän koskaan. Puoli purkkia rahkaa, murskattuja puolukoita, maca-jauhetta, tahinia, ruisleseitä, banaani ja saksanpähkinöitä. Seuraksi kuppi kahvia maidolla. Aamupala venähti vähän turhan pitkäksi, koska Hesarin kulttuuriosiossa oli kirja-teema ja Riikka Pulkkisen päiväkirja oli pakko lukea.
Aamiaisen jälkeen teen eväät. Kivat lasipurkit on pesussa, joten muovirasialla mennään. Lounas laukkuun, naama kuntoon ja polkaisen fillarilla töihin.
Töissä syön eväät joskus puolenpäivän aikaan. Salaatti koostuu sunnuntailta jääneestä lohi-wellingtonista, tiistai-illan uunikurpitsoista ja kasviksista. Outo yhdistelmä, kuten usein jämiä käyttäessä on. Lounasseurana on vanha naisenlehti. Yksi työpäivän kohokohdista on lounaan jälkeen tekemäni kahvi ja kahvipapujen tuoksu.
Työpäivän jälkeen kipaisen kaupassa ostamassa uuden Glorian ja fillaroin kotiin. Vaihdan saman tien juoksukamat ja käyn juoksemassa jo pimenevässä illassa. Olen illalla yksin kotona ja olen ottanut edellisenä iltana pakastimesta rasiallisen kalakeittoa sulamaan. Suihkun jälkeen lämmitän keiton, kasaan päälle keon krutonkeja ja istahdan Glorian kanssa pöydän ääreen. Päivän päättää tauolta palaava Greyn Anatomia. Miksi niin surullinen jakso!
Keskustelun aiheena blogien luoma mielikuva on mielenkiintoinen. Ainakin minua usein inspiroi arjen kauneus blogeissa. Luen blogeja kuin naistenlehtiä tai mietin niitä lapsuuden mielikuvitusleikkeinä. Saan haaveilla kaikesta ihanasta. Ja yleensä omastakin arjesta löytyy kaikkea ihanaa ja kaunista, kun vain kääntää katseen oikeaan suuntaan. Koen, että ainakin minun elämässäni kauneus lisää nautittavuutta, mutta haluan kuitenkin elää elämääni, en stailata sitä.
Riikka Pulkkinen sanoo mielestäni hyvin lokakuun Oliviassa. "Pari vuotta sitten tajusin, että jos haluan olla ihminen, jolla on laventelintuoksuiset lakanat, viinipullo kaapissa ja koti, johon ystävät voivat spontaanisti tulla, minun pitää varmaan ruveta sellaiseksi."
Mä muuten ajoin sun ohi autolla kun olit lenkillä. Reality siis todistettu todeksi (mikäli joku olis epäillyt). Ja hei vielä, se näkkäri on IHANAA! Syötiin se pussi sunnuntaina. Parempaa ku karkki! (Ainakin jos ihmisellä on vähän rapula ja muutenkin.) Kiitos!
VastaaPoistaLiisa, en tiedä kuullostiko tämä niin jännittävältä, että sitä olisi kannattanut keksiä, mutta todistajia on aina hyvä olla tiukan paikan varalle. Ja Jussin leipoma näkkäri on kyllä herkkua. Saimme juuri tänään joululahjatoiveenkin koskien sitä.
VastaaPoista