Ja nyt ei puhuta viinistä, vaan toisesta suosikkijuomastani eli vedestä.
Juon vettä aika paljon. Ensimmäiseksi aamulla ja usein myös viimeiseksi illalla. Ja arkena ruokajuomana on useimmiten vesi.
Pidän eniten aivan tavallisesta vesijohtovedestä. Lapsena jopa pidin asuinpaikkamme hivenen mudan makuista vettä erityisen hyvänä ja muuton jälkeen olin pettynyt, kun vesi ei maistunutkaan juuri miltään. Joskus ruoka kaipaa kuitenkin seurakseen kuplia, ihan kuten ruoka joskus kaipaa seurakseen shampanjaa.
Kivennäisvesistä ehdoton suosikkini on italialainen San Pellegrino. Maku ja kuplat eivät jyrää, vaan ovat pehmeitä ja vesi on juuri oikealla tavalla mauton. Isonkaan hörpyn jälkeen ei tee mieli irvistää. Ja viehätystä vain lisää kaunis vihreä lasipullo. Italialaisen veden juominen Suomessa, veden maassa, tuntuu tietysti vähän tyhmältä, mutta koska kysymys on suht harvinaisesta nautinnosta, voin elää tämän tyhmyyden kanssa. Ainakin siihen saakka, kunnes löydän korvaavan suomalaisen veden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti