Eilisessä Ravintolapäivässä oli taas aivan mielettömän hyvä tunnelma. Ihmiset olivat iloisia ja sielullinen peruna tuntui saavan hymyn monen huulille. Sää oli juuri sellainen, kun toivoin. Illalla, seistyäni seitsemän tuntia ulkona, posket heloittivat ja uni maistui.
Nyt ulkona paistaa aurinko ja tuulee, edessä on leppoisa päivä kirjoineen, lenkkeineen ja lasagneineen. Takana jo vahvistava aamiainen lohitahnaleipineen (Merimiehen sielu) ja vihreine selleri-omena-lehtikaali-inkiväärimehuineen. Ihanainen sunnuntai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti