Vuoden 2012 suunta.

Päätin jättää tällä kertaa uuden vuoden lupaukset tekemättä. Sen sijaan mietin, mihin suuntaan haluaisin elämääni viedä ja valitsinkin uuden vuoden suuntia. Suunta tuntuu mielestäni lähestyttävämmältä ja realistisemmalta toteuttaa kuin lupaus. Ainakin uuden vuoden lupaukset kun ovat helposti vähän liian jyrkkiä ja sallimattomia. Suunta antaa nimensä mukaisesti suunnan, mutta ei pakota mihinkään pikamuutoksiin.

Muutama valitsemani suunta liittyy ruokaankin. Osa on laajempia ja osa taas hyvinkin pieniä ja yksityiskohtaisia.

Ensinnäkin suuntana on parantaa lounassalaatteja. Olen jo muutaman vuoden ajan tehnyt lähes joka arkipäivä lounassalaatin mukaan töihin ja syksyllä huomasin pureskelevani joka päivä samaa porkkanaa. Nyt tarvitaan uutta inspiraatiota ja ihastusta salaatteihin!

Toisekseen aion syödä enemmän hyviä karjalanpiirakoita. En lupaa syöväni mitään tiettyä määrää, vaan suuntana on vain enemmän karjalanpiirakoita. Pidän niistä nimittäin aivan valtavasti ja siihen nähden syön niitä aivan liian harvoin. Oikeaan suuntaan menin jon uuden vuoden aattona, jolloin ostin Hakaniemen hallista aivan herkullisen ohrapiirakan.

Kolmas suunta liittyy ruoan lisäksi moneen muuhunkin asiaan. Suuntana on enemmän hyvää tekeviä ja elämää parantavia nautintoja, tekemistä ja olemista, sulokkuutta ja kauneutta. Suorittamisen sijaan iloa.